Keskustelut Metsänhoito Metsälannoitteiden levitysmäärät

  • Tämä aihe sisältää 121 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, sitten AvatarPuuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 121)
  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

  • Puuki

    ” Niinpä, minä olen koko ajan ollut sitä mieltä, että hakkuutähteitä ei kannata korjata harvennushakkuun yhteydessä. Tästä ollaan varmaan samaa mieltä? Eri mieltä ollaan ehkä siitä, että hakkuutähteitä ei sentään kannata lannoitteeksi kuskata toiselta kuviolta toiselle? Silloinhan ne ovat siletä toiselta pois?

    Samaa mieltä ensimmäisestä kohdasta. Avohakkuukuviolta kuskatut hakkuutähteet on omiaan lisäämään lähellä olevan  harvennuskuvion kasvua. Siinä ravinteet menee oikeaan paikkaan. Tuota on jotkut tämän palstan kirjoittajatkin harrastaneet. Siis avohakkuun tähteiden siirtämistä ja paluukuormassa vaikka polttopuuta harvennus kuviolta. Kuulostaa järkevältä. Varsinkin sen vuoksi, että usein moton jäljiltä ensiharvennuksen hakkuutähteet on epätasaisesti jakautuneena pääasiassa ajourille,  jolloin harvassa asennossa olevien ajourien vieripuiden kasvu vahvistuu entisestään ja välialueiden tiheämmiksi jääneet kohdat jää kasvussa jälkeen.  Voihan siitä asetelmasta alkaa rakentaa vaikka jakuvankasvatuksen erirakenteista metsää helpommin mutta harvemmille se on paras vaihtoehto.

    Pete

    Ajourilla kannattaa liikkua mahdollisimman vähän. Hakkuutähteiden kuskailu harvennuskuviolle paitsi kuulostaa järjettömältä mutta myös on järjetöntä. Ei suus kuulosta lainkaan järkevältä. Muutama risu juontokourassa tai peräti Japan kärrissä ei vaikuta sitä eikä tätä. Jokainen ajokerta on lisärasite juuristolle. No saahan sitä aikaansa käyttää minkälaiseen vaan puuhasteluun jos se tuottaa hyvän mielen. Homman kannattavuutta ei kuitenkaan kannata mainostaa.

    Pete

    Puuki, olet googlannut väärin. Liete ja kuivalannan ravinnepitoisuuksista löytyy paljon tietoa. Vaikkapa tämä:

    http://ravinnejaenergia.fi/site/wp-content/uploads/2017/06/Separointi_yleistietoa-karjanlannasta.pdf

    Kalvo 11: Naudan kuivalannan P pitoisuus 1,8kg/tonni ja siinä on jotain ohjearvoja laajemminkin.

    KArjan lanta kuuluu pelloille ja sitä kautta kestävään ravinnekiertoon. Miksi ihmeessä haluat siirtää pellon revinteita metsään?

     

    Puuki

    Ei niitä lisäajoja tietystikään kannata tehdä kesäkeleillä. Ja googlasin ihan oikein. Lantaa oli käsitelty oikein eli kuivikkeena oli käytetty turvetta ja muutenkin huolehdittiin ettei haihtumista tapahtunut liiaksi. Silloin typen ym ravinteiden määrät pysyy  paremmin tallessa. (ravinnehävikki vaihteli n.  7 – 80 %;n välillä sen mukaan käsiteltiinkö lantaa oikein eri vaiheissa ).

    Lannasta voi olla joskus ylituotantoa, kun lantasäiliöt on täynnä eikä pelloille levitys jostain syystä sovi.

    Kun oltiin metsäopistossa, niin meillä oli joskus innovointi keskusteluja. Oletko kuullut koskaan ? Se kuului koulutukseen . Samaa harrastetaan joskus esim. yrityksissä, kun etsitään uusia ratkaisuja vanhoihin käytäntöihin tai kokonaan uusia ideoita. Siinä esitetään ideoita, joilla voi olla käytännön merkitystä tulevaisuuudessa vaikka kuulostaisivatkin  ensin kaukaa haetuilta tai jopa asiaan kuulumattomilta. Varmasti tuttua  nykyisin varsinkin  pelialan yrityksissä tai muualla it-alalla. Kehityskeskustelun tapaisia mutta vähän vapaampia juttuja.

     

    Pete

    Kerroppas se linkki mistä asiaa voi tutkailla tarkemmin, täytyy olla kyse jonkinlaisesta separoinnista tai vastaavasta mikäli ravinnepitoisuus on saatu nousemaan tuolle tasolle.

    Innovointia harrastetaan nykyäänkin ja se on jopa kehittynyt edelleen. Ideaa jalostetaan niin pitkälle että myös sen kaupallista potentiaalia tutkitaan saman tien kysymällä potentiaalisilta asiakkailta ”ostaisitko?”. Jos vastaus on ”en” niin omasta mielestä ehkä ylivertainenkin idea hylätään ja käytetään energia uusien ideoiden työstämiseen.

    harrastelija harrastelija

    1970-luvulla Hankkijalla ollessa tuskaisimmat palaverit olivat, kun ryhmä metsäteknikoita halusi aina sanoa oman – ja tosi pitkän- mielipiteensä metsän kasvatuksesta! Siinä oli kovasti innovointia, kun jokaisella oli oma käytännössä koettu mielipide!

    harrastelija harrastelija

    Maanantaina sain kutsun erään ystäväni tilalle. Hänellä oli 8 ha:n päätehakkuu kuusikossa. Hakkuutähteet menee Kavolle ilmaiseksi, koska uudistus on silloin helpompi tehdä. Harvennuksen tähteet jäävät aina metsään. Hänen mukaansa muuta lannoitusta ei tarvitse kasvun takia (tarvittaessa terveyslannoitetta kyllä), koska ko tila on vaarajonon lounais/länsirinnettä. Auringon valo tulee silloin jyrkemmässä kulmassa ja vaoikutus tehokkaampi. Arvio oli n. 300 m3/ha, se on Kainuussa jo kovasti yläkanttiin!

    Ko metsänomistaja kuuluu yksityismo-ryhmässä top 100 joukkoon ja peruskoulutus on kauppakoulu. Metsäkierrolla hänellä tärkeät kohteet oli taimikoiden hoidossa ja siitä sai kyllä todella ammattimiehen ohjeet!

    Tolopainen

    Mitäs järkeä kangasmaille on levittää muuta kuin typpeä kolmen vuoden välein jos halutaan maksimoida kasvu ja minimoida kulut. Ei tarvitse levittää kuin parisataa kiloa hehtaarille kerta annoksena.

    Puuki

    En muista lannoitustutkimuksen sivun osoitetta enää. Mutta kysymys oli siis ravinteiden paremmasta säilymisestä, kun käytettiin turvetta esim. oljen tms. sijaan sitouttajana. Tonni on tietysti melko suuri määrä turpeeseen sitoutettua lantaa. Sekin vaikuttaa ravinnemäärän suuruuteen verrattuna pelkkiin m³-taulukkoarvoihin, jotka ei pidä suoraan paikkaansa yksittäistapauksissa muutenkaan.

    Esimerkiksi pieneliötoiminnan vilkastuminen parantaa ravinteiden kiertoa maan fysikaalista ja kemiallista tilaa muuttamalla myös metsämailla. Siitä ei Yaran kauppahenkilöt tietysti puhu  mitään , kun kauppaavat keinolantojaan.

    Maaperässä on maalajista riippuen ravinteita enimmillään useita tonneja/ha (savimailla eniten) mutta vain murto-osa kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Käyttökelpoisuuteen vaikuttaa mm. maan happamuus, lämpötilan vaihtelut , orgaanisen aineksen määrä ja pieneliötoiminta. Osa ravinteista on kokonaan kasveille käyttökelvottomassa muodossa mutta osaan vaikuttaa em . tekijät.

    Tolopainen

    Miten tuo apulannan levittäminen metsiin on mainosmiesten mukaan pelkkää rahantuloa. Mutta pelloilla se nähdään myös vahingollisena pieneliöille ja maan kasvukunnolle.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 121)