Metsälannoitteiden levitysmäärät

Mites Gasumin mädätysjäännös, onko metsäkäytöstä kokemuksia?

Jos saa kysyä keinolannoitteiden levitysmääristä.

Vuonna 2019 allekirjoittanut noudatti Peten neuvoa tästä viestiketjusta: ”Oma nyrkkisääntö vt ja mt pohjilla on, että mikäli puuta on yli 160mottia/ha niin typpitasoksi 200kg/ha (800kg lannoitetta) ja jos on alle niin 140-150kgha, siis typpeä (lannoitetta 550-600kg/ha).” ja laitatti ainetta – mitä lie silloin olikaan – 02- ja 03-khl:n kuvioille eri määrän.

Lannoitus toteutettiin aikoinaan elokuussa 2019. Männyllä lannoitusvaikutuksen kesto pitäisi olla 6 vuotta. Osa kuvioista on myyty päätehakkuuseen, mutta olen ajatellut, että nyt olisi aika tilata lopuille kuvioille lannoitus, jotta se toteutuisi kesällä 2026.

Kysymykset kuuluvat:

– vaikuttaako tujumpi annos mitenkään lannoituksen vaikutusaikaan eli onko oikea ajankohta nyt? Jatketaanko toinen kierros samalla ”Peten patentilla” eli isommalle puumäärälle enemmän typpeä?

– ensimmäinen lannoituskierros on tehty – syystä jota en enää muista – osittain salpietarilla ja osittain NP1:llä. Minulla on mielikuva siitä, että joka toiselta kierrokselta voisi jättää fosforin pois, mutta onko tässä ajatuksessa mitään perää

– tiedetäänkö siinä olevan jotain riskejä, että puustoa lannoittaa vaikkapa maailman tappiin asti säännöllisesti 7 vuoden välein?

@Jean S Männyllä lannoitusvaikutus on 9 vuotta (Kukkola & Saramäki 1983) ja vaikutus on voimakkain 3. ja 4. vuonna.

Ymmärtääkseni muut ravinteet kuin typpi säilyvät maaperässä pitempään ja siksi toisella ja kolmannella lannoituskierroksella voi käyttää lannoitteita, joissa niitä vähemmän tai ei ollenkaan.

mehtäukko jälleen oikeilla jäljillä. Turvemaalla turvallinen vaihtoehto on puutuhka, siinä on kaikki tarvittava paitsi typpi. Booria voi myös olla tarpeen lisätä erikseen, mutta tarkka tarve selviäisi neulasanalyysillä, ellei puiden ulkoasu eli pensastuminen jo paljasta sitä. Typpeä tulee noin 2 kg/ha vuodessa hehtaarille laskeumasta ja kasvupaikat ovat sen vuoksi yleisesti rehevöitymässä. Siispä kovin runsas typpilisäys ei välttämättä ole eduksi, vaan ohjeiden mukainen. Riskinä jatkuvassa tai liian runsaassa lannoittelussa on ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön, jos maaperä ja puut eivät ehdi pidättää kaikkea lisäystä. Kunnolliset suojavyöhykkeet ja ojitusalueiden pintavalutuskentät, kaivukatkot yms kattavasti käyttöön. Toinen mieleen tuleva riski on kovin nuoren metsän lannoituksessa liian leveät lustot ja oksat, vanhemmassa puustossa ei tätä riskiä liene. Luston paksuuden kovin suuri vaihtelu puun elinkaaren aikana ei liene toivottava ominaisuus sahapuussa.

Olen tehnyt kokeen ylimääräisestä lannoituserästä. Olin valvomassa lannoituksen levitystasaisuutta. Erääseen säkkiin joku tikku oli tökännyt varastopaikalla reijän. Reijän ympärillä oli puoli neliötä parikymmentä senttiä paksusti kivettynyttä lantaa. Kannoin tuon möykyn kahden suuren vierekkäin olevan jättömännyn juurelle. Arvatkaapa miten kävi ?

Onko muuten totta, että metsä ei kasva lannoittamatta ollenkaan? Tällaisen johtopäätöksen olen tehnyt lannoitusesitteitä lukiessani.