Keskustelut Metsänhoito Metsämaan äestys

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Metsämaan äestys

    Merkitty: 

    Hei,

    Onko porukalla kokemuksia ja tietoa traktorin perässä ajettavista lautasäkeistä?

    esim. https://www.youtube.com/watch?v=Qh5cqwT0DpY

    Ja muutenkin kokemuksia äetyksen tuloksista. Onko varmin tapa saada tiheä mäntytaimikko?

    Onko tietoa Etelä-Suomen koneurakoitsijoista, ketkä tekevät metsäalan äestyksiä ja missä hinnoissa liikkuu hehtaarilta?

     

     

     

  • Puuki

    Laikkumätästyksellä saadaan paras alkuunlähtö taimille rehevillä mailla. Mutta sen kannattavuus on vähän eri juttu. Kun mätästys kustantaa n. 200 €/ha enemmän kuin esim. äestys,  niin 30 vuoden päästä se vastaa  ensiharvennuksen poistuman n. 50 m³/ha kantohintaa.

    Toisaalta useimmiten rehevissä kohteissa äestys ei  riitä hyvän taimikon alkuun saamiseksi .

    Jätkä

    Rehevillä mailla uuden puusukupolven alkuunsaattaminen on joka tapauksessa hintava homma. Kannattavaksi sen saa parhaiten tekemällä aloituksen huolella ja liikaa nuukailematta.

    Meidän kulmilla on urakoitsija, joka tekee kaivukoneella mätästystä, hänellä on myös kolmella suuttimella varustetussa kauhassa mahdollista sylkäistä kolmesta eri säiliösta puun siemeniä tuohon mättääseen.

    Vielä kun hieman panisi lisää vimpaimia, niin voisi kesäaikaan tehdyssä työssä suhauttaa Glyfosaatit mättään ympärille.

    Alkutaivalhan on vaikein puuntaimelle. Mätästys/ kylvön jälkeen voisi iskeä taimet mättäisiin.

    Taikka istutuskone voisi tehdä maanmuokkauksen, istutuksen ja torjaisun, jos halutaan tehdä hyvä ja tehokas uudistus.

    Karummilla mailla voisi maata muokata lähinnä kylvöä, taikka siemenpuualan ”Anna kaikkien kukkien kukkia – kukkia vaan”!valmistelua ajatellen muokatulla kultivaattorilla. Minä irroittaisin siitä muutaman piikin ja vaikka säätäisi pareittain, että kummassakin reunassa olisi kaksi jousiterää, jotka raapisivat sammalta ja jäkälää kivennäismaan päältä pois.

    Varmaa on kuitenkin, että VT:tä karummalla pohjalla on jo istuttaminen vähintään kyseen alaista, jos lasketaan että tuleva puusukupolvi tuottaa kustannukset takaisin. Viljelykustannukset onkin laskettava aina jo tehdyn avohakkuun puunmyyntitilistä pois, jos puusto on ollut hyvä, menee uudistukseen vain vähän puunmyyntitilistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joka tapauksessa uudistaminen on pois jostain tilistä, joko menneestä tai tulevasta. Metsätalouden kannattavuus ei millään kasvupaikalla toteudu halutunlaisena jos uudistamisesta ei huolehdita kunnolla tai jos hirvituhojen torjunta lasketaan mukaan kuluihin. Eivät toteudu hiilinielut eikä puun laatu. – Meni vähän paatoksen puolelle mutta antakaa anteeksi, entiselle taimitutkijalle. Jätkää komppaillen, istutuskoneet varmaan yleistyvät…

    tamperelainen tamperelainen

    Mielestäni kuokka,mies ja kylvöpullo edellen kustannuksiissa ja lopputuloksessa  kilpailukykyinen karuilla mailla pienillä aukoilla.Mitä kivisempi sitäparempi on manumenetelmä

    Männyn istuttaminen näyttää lisääntyneen  ja kylvö selvästi vähentynyt Pirkanmaalla.Voittaa ajassa ja laatukin nykyään hyvä istutuksilla.Rouste pilaa monen hyvin itäneen hiesukkokylvön

    Istutuskoneet ei toimi kivisillä mailla,ei siellä kaivurikaan saa aikaan muuta kuin tuhoa,pilaa hyviä istutuspaikkoja.Koneet toimii pehmeillä mailla,mutta siellä pottiputkellakin istuttaa poskettoman määrän  mättäisiin päivässä.En näe istutuskoneiden tulevaisuutta kovinkaan hyvänä

    Jätkä

    Tosikiviseen maahan paras uudistusmenetelmä on hajakylvö, kunhan se onnistutaan tekemään kattavasti. Olen huomannut, että tuo metsänviljely ajoittuu hyvin usein avohakkuun jälkitilaan, jolloin olisi mahdollista, että puunkorjuu tehtäisiin sulan maan aikana, jolloin kenttäkerros jossain määrin rikkoutuu. Näin siemenille löytyy suht usein paikka, jossa sillä on mahdollisuus pärjätä.

    Joskus on alue ollut niin kivinen, että kun kuntta kääntyy pois paikaltaan alla on pelkkiä kiviä niin, että paikka on kuin ”pirunpelto”, eli ei maata yhtään. Sellaiseen paikkaan on mahdoton saada istutettamalla yhtään mitään. Kuitenkin metsä on ollut mitä komeinta tukkikuusikkoa. Sellaisessa aukossa on paras uudistamiskeino luonnollinen uudistaminen.

    Tolopainen

    Samaa olen joskus ihmetellyt, että miten kiviseen maastoon on saatu syntymään kuusimetsä ja hyvä sellainen, vaikka selkeästi maasto näyttäisi olevan männylle sopivaa. Lieneekö syynä ollut joskus tapahtunut metsäpalo ja kuusikot ovat syntyneen luontaisesti tuhkakeroksen avustuksella.

    Jätkä

    Lammin Evolla oli juurikin näitä sankkoja kuusimetsiä, kumpuileva maasto ja avohakkuu. Kun kaadoimme isoja puita, niin usein- kun ne kaatuessaan hipaisivat pystykuusta, se kaatui kevyesti juurakkoon – ja alta paljastui puolen aari alalta pestyjen kivien muodostama alusta. Kivet olivat aika isoja, n. 30 senttisiä suurimmaksi osaksi ja niitä oli ainakin 30 -50 senttiä vahvalti. Ja puut olivat järjestään yli 30 metrisiä, jopa 40 metriä korkeita. ( Siellä sai normaalirungosta tehdä aluksi kolme kpl 61 desin tukkeja ja sitten alkaa apteeraamaan loppuosaa, jonka tukkiosuuden sai juuri ja juuri 15 metrin nauhalla mitattua kerralla.

    Me myös kulotettiin siellä ja kulotuksen ohjeissa neuvottiin välttämään kivisiä maita. Ne alat, joita kulotettiin, olivat ehdottoman kivisiä. Kylvettiin!

    Olen katsellut yksivuotisen taimen menestymisen salaisuutta. Kun taimi on muutaman sentin pituinen, seetä on lähtenyt ainakin yksi juuri suoraan alaspäin ja saattaa olla puoli metriä pitkä, mutta kiinni perusmaassa. Sellainen taimi pärjää aina. Toisena vuotena se saattaa kasvaa kymmenen – kaksikymmentä senttiä pituutta.

    Entisellä työpaikalla oli opetusmetsää aikoinaan 28000 hehtaaria. Oma käpykaristamo ja rajattomasti työvoimaa keräämään käpyjä. Sata vuotta sitten uudistivat mäntymetsät hankikylvöillä, jos ne olivat karumpia. Omalla taimitarhalla tosin tuotettiin männyn, kuusen, ja lehtikuusen taimia, sekä myös vieraampia puulajeja. Hankikylvöt ilman minkäänlaista muokkausta, tuottivat hyvät taimikot.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hankikylvössä näkisi hyvin siemenen, mutta jonkin verran tavaraa menisi hukkaan, eli huonoihin kohtiin. En tiedä asiaa tutkitun viime aikoina.

    Tomicus

    Ruotsissa pieni on pop. Kuukkeliin hakusanoiksi Moheda ja markberedare niin jo löytyy. Blocketissa joskus tuommoisia ollut myynnissä, hinta muutaman tonnin.

    Salonpoika

    Meillä ensimmäinen uudistusalan äestys tehtiin 1972 kesäkuussa. Se ,10 hehtaaria, kylvettiin männylle joka onnistui aika hyvin, täydennystä tarvittiin tuhannen taimen verran.Sen jälkeen kaikki mahdolliset uudistusalat on muokattu. 80-luvun lopulla tuli ajatus hommata oman traktorin perään muokkausväline ennenkaikkea luontaisen uudistamisen ja kaistale-ja siemenpuuhakkuiden tarpeisiin. Kävin katsomassa Sulkavalla aloituksessa olevan videon mukaista äestä mutta epäilin veturini käyvän näissä maastoissa hupaiseksi. Naapurikylän koneurakoitsijalta löytyikin sitten joutavana oleva ruotsalainen Leno-laikkuri. Sitä oli Metsähallitus vetänyt Pohjois-Karjalassa pillarilla ja tämä urakoitsija kasipuolikkaalla kokkumilla. Irroitin siitä toisen työyksikön ja rakentelin siihen traktoriin sopivan kolmepistekiinnityksen. Muutama metsäammattilainen katseli epäillen työmaatani mutta yllättyi nähtyyään kuinka ”rumaa”jälkeä laitteella sai aikaan. Raideleveys takapyöristä mahdollisimman leveälle ja piikkkiketjut päälle niin sillä pystyi ajamaan melkoisessa maastossa. Laikkuri tulee lukossa hetken ja pyörähtää sitten varttikierroksen, tiukkaan esteeseen osuessaan laukeaa heti eli sillä ajetaan jakuvasti. Ajelin sillä muutamana kesänä siemenpuu- ja kylvöaloja, istuttipa joku sen jälkeen koivuntaimetkin. Sitten tuli metsäveromuutos ja uudistusalojen ”laatu ja laajuus” muuttui ja homma jäi. Itsellekin piti pyytää kaivurimies avuksi, vahvaan hakkuumurrokkoonhan tuollaiset ei sovi.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)