Keskustelut Metsänhoito Metsän hävitystä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 192)
  • Metsän hävitystä

    Kolmisen viikkoa ehdin ihmetella kotopaikkani läheisyyteen tehtyä laajaa aukkoa, tai oikeammin useampia.

    Mielestäni tässä on tehty on oikea metsän hävitys.
    Kyseessä olevan männikkökankaan puusto oli enintään kuitumittaista mäntyä parhaassa kasvussa.
    Kun metsä vielä oli pystyssä mietin ohiajaessani että alkaisi olla ensiharvennusvaiheessa, pian tulivat koneet ja nyt on sellainen harvennus etteivät linnut aukon yli jaksa lentää ilman eväsreppua.

    Tähän uusi metsälaki antaa valtuuden.
    Hankintahinnan verovähennysoikeus vielä edistää metsien hävitystä.
    Onko tämä nyt sitä metsäteollisuuden vaatimaa puutavaran hankintaa?

    On todella pelottava ajatus palauttaa pinta-alaverotus yhdessä nykyisen metsälain seuraksi.

    Nyt luin maaseudun tulevaisuudesta että nuorten metsien hävitys on riistäytynyt käsistä.

    Kyllä pirulle on nyt annettu pikkusormi, ja nyt on mennyt jo koko käsi.

    On tässä jotain hyvääkin, hakkuuikää lähestyvien metsien arvo kasvaa kunhan niiden annetaan järeytyä.

    Tällaista toimintaa harrastiivat vanhan lain aikaan kulassit jotka ostelivat metsätiloja, mutta joku roti siinäkin oli.
    Nyt kulassit ostavat varttuneet kasvatusmetsät ja hakkavat keskenkasvuiset puustot .

    No, tämähän on sitä nopeakiertoista metsätaloutta.

    Tällä pelin ei suomesta kauan tule saha-, puusepän- tahi rakennepuutavaraa.

  • Visakallo Visakallo

    Uusi metsälaki on valtaosaltaan hyvä. Vain selkeille virheille tehdään korjaus. Ei ole mitään järkeä, että laki mahdollistaa esim. satojen hehtaarien parturoinnin, jonka jälkeen maat myydään pienemmissä erissä ostajille, joille lankeaa täytenä yllätyksenä uudistamiskulut. Muilla aloilla vastaava toiminta on rikollista, mutta metsäpuolella täysin nykylain mukaista.

    pihkaniska

    Toinen huolestuttava ilmiö tässä ”kuitupuukiimassa” näyttäisi olevan todella raju harvennus. Olen nähnyt nuoria, jopa ensiharvennusmetsiä, harvennettavan jopa 700-800 runkoon/ha, ehkä jopa harvemmiksikin. Kokemattomia metsänomistajia viedään kuin ”pässiä narusa”.

    Puuki

    Metsien parturointeihin on helppo mennä myös tekemällä jk:n hakkuu ja jättämällä metsä itsestään taimettumaan.  Ei se niin mene, että kun esim. kuusikon vetää harveikoksi, niin sitten joskus sinne tulee taimet itsekseen ja halvalla. Näkyy noissa mainoksissakin kuvia, joissa kehutaan , että kantohinta oli sama kuin avohakkuussa. Kuvasta näkyy heti, että ei tule onnistumaan, kun  kuuset etsii kaveriaan tiheydessä, joka sopisi männyn siemenpuuhakkuualalle.

    Timppa

    ”Näkyy noissa mainoksissakin kuvia, joissa kehutaan , että kantohinta oli sama kuin avohakkuussa. ”

    Ei tosiaankaan hinta ole sama kuin avohakkuussa.  Syksyllä pyydettiin tarjousta männikön aukosta ja siihen rajoittuvasta pienestä ranta- ja tonttialueen järeiden mäntyjen poimintahakkuusta.  Hämmästykseni oli suuri, kun eräs konserni hinnoitteli nuo arvokkaat männyt harvennushakkuun hinnalla.  Varmistin tilanteen vielä ostajalta.  Hän sanoi, että heillä poiminnat hinnoitellaan harvennushakkuun hinnalla, mikä siis merkitsee tukille n. 10 euroa pienempää hintaa ja kuidulle n. 3 euroa pienempää hintaa avohakkuisiin verrattuna.

    Kalle Kehveli

    Eikö se ole sama mitä jokainen tekee omaisuudelleen. Toinen voi myydä osakkeensa kesken parhaassa nousussa ja toinen osaa myydä ne huipussa. metsän myynti keskenkasvuisena on sama asia. Miksi odottaa, jos raha tuottaa toisaalla paremmin? Ei tukiksi kasvattaminen ole itsestään selvyys, eikä aina järkevää.

    Kuitupuuna myynti voi olla jopa hyvää bisnestä hitaasti kasvavassa pohjoisessa. Kukapa tietää 50-70 vuoden päähän puun tarpeen.

    Reima Ranta

    Tukin 10 euron hintaero on perusteltu vain, jos hakkuiden suorittaja saa tukin teosta tuon 10 euroa enemmän – mikä ei ole totta! Muu pitää pystyä perustelemaan puun laadulla tai jollakin muilla syillä. Leimikon koolla on tietysti joku merkitys, mutta silloin hintaero pitäisi koskea myös kuitua.

    mehtäukko

    Omistusoikeuden suoja ja määräysvalta on jakamaton.

    Mutta jos joku on Kemeroilla rellestänyt metsänsä kuntoon, on mehtäukon mielestä yhtä suuri konnuus hakata ne keskenkasvuisina kuin jättää oman onnensa nojaan. Molempia näköjään löytyy.

    Reima Ranta

    On tietysti aika erikoista, että vielä muutama vuosi sitten jossakin Lapin perukoilla metsää piti säädösten mukaan kasvattaa kymmeniä vuosia vaikka suhteellinen arvokasvu olisi ollut alle prosentin. Olosuhteissa, jossa esim. puiden iän määrittäminen kymmenenkin vuoden tarkkuudella on erittäin haasteellista – ilman erikoisvälineitä jopa mahdotonta. Näin korkeiden korkojen aikana metsänomistaja saattoi hävitä metsänhinnan muutamassa vuodessa. Nyt sitten valtio avohakkaa metsiään neljän prosentin korolla – nyt kun reaalikorko on nolla.

    Minä en ole havainnoinut uudesta metsälaista johtuvia silmiinpistäviä ylilyöntejä. Kuten sanottu, metsäekonomian ymmärtämiseen pitäisi voimakkaasti panostaa.

     

     

     

    Reima Ranta

    Minua häiritsee sana keskenkasvuisuus. Se on hyvin suhteellinen käsite. Mänty esim. voi kasvaa satoja vuosia. Mikä, missä, kenelle ja milloin – keskenkasvuinen!

    Metsänomistajan on taloudellisesti perusteltua hakata, kun suhteellinen arvokasvu pysyvästi alittaa kulloinkin vaadittavan korkotason. Korkotaso taas puolestaan ei ole mitenkään riippuvainen metsästä ja se sitä paitsi on vielä jokaisen metsänomistajan kohdalla erilainen.

    Pete

    Kenen silmään pistää – kenen ei. Kyllä esimerkiksi Kainuussa näkyy tämä ilmiö että hyvässä asennossa olevia kasvatusmetsiä yläharvennetaan systemaattisesti niin että kaikki yli 17cm rinnankorkeudelta olevat puut laitetaan pinoon. Jälki on paikoitellen karmeaa, mutta eihän se jokaisen silmään pistä. Kyseisten hakkuiden kannattavuus on varmasti kiistattoman hyvä. Yhtä kiistatonta on että näiun käsiteltyjen metsien hakkuusuunnite ja arvo ovat laskevia.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 192)