MT:n uutisen mukaan Yaran hinnoissa on nyt 75-90% nousu. Se tekee lopullisen niitin metsälannoitukseen. Ja niin loppuu siltä osin höpinät lisääntyvästä hiilen sidonnasta.
Kompostin ja mädätejäännöksen metsälevitys on kielletty Suomessa, aikoinaan piti kokeilla kompostin, puutuhkan ja pienen typpilisän levitystä omissa metsissä, kun tavaraa olisi ilmaiseksi saanut. No selvittelin asiaa yhden talven ja löytyi asetus jossa kielto, koska tuotteita käytetään ihmisravinnoksi, no kysyin tarkastajalta paljonko laittaa nykypäivänä pettua jauhoihinsa… samaa tavaraa saa kuitenkin vehnäpeltoon levittää ja syöttää ihmisille…
@Arnold Layne Pitäisi vielä jostain saada sitä metsäsalpietaria ostettua. Inflaatio on tietysti kiva jos sitä on ostanut varastoon aiemmin, itselläni ei ole varastoja.
Niin olisi ja kotimaista kierrätyskamaa… Kompostit ja tuhkat ovat käytännössä ongelma kamaa laitoksille, metsään hyvää. Mutta kun on nämä jokamiehenoikeudet… Sain elyn tarkastajalta käsityksen että olisi mtk takana asetuksissa. Korkea kadmiumi pitoista rakeistettua saa levittää…
Muistaakseni keväällä joku lahtelainen jätefirman piti kanssa aloittaa levitykset samalla idealla, tärmäsivät samaan ongelmaan..
Hyvinä aikoina kylän kaikki wc jätteet levitettiin maatilojen kalustolla pelloille ja metsiinkin, eikä kukaan siitä puhunut juuri mitään…Surullista menoa nykyään!
No mun mielestä turha tutkia laitonta hommaa, ensiksi lakimuutokset sitten tutkitaan… Kompostin ja tuhkan sekoitus on typpeä lukuunottamatta aika ideaalista kamaa puustonkasvulle, ja levityskslusto on olemassa, samalla tavalla pintaan ne ravinteet menee mitä yaran raekin..
Tekisin juuri päin vastoin: ensin tutkitaan mahdolliset haitallisten aineiden jäämät metsämaassa ja marjoissa sekä homman tekninen toteutus ja kannattavuus. Vasta sitten lakimuutos jos näyttää toimivalta ja tarpeelliselta systeemiltä.
Niitä lietteen ravinteita voitaisin kuitenkin tarvita enemmän maatalousmaalla. Metsiin tuhkaa turvemaalla ja booria sinne missä tarvitaan. Metsää voi typpilannoittaa tekemällä avohakkuun ja antamalla lepän vesakon nousta.
Suurin tarve typelle olisi kuivilla kangasmailla kasvun parantamisesksi, mutta leppä ei taida kuivalla menestyä. Metsäteiden varsilla sitä näkee, mutta vain kosteissa paikoissa kuten siellä, missä ojarumpu alittaa tien.
Tapion (2020) mukaan: Metsä- ja energiateollisuudessa syntyy vuosittain keskimäärin lähes 600 000 tonnia puu- ja turvetuhkaa.
Vaikka puolella tuosta täydennettynä vielä puuttuvilla ravinteilla, sasi jo lannoitetta ainakin 100 000 metsähehtaarille 40 vuodeksi. Sillä ylläpitäsi 4 milj. suo-hehtaarin lannoituskietoa.
Jos kannattavuus hyvä, tekniikka pihassa, samaa tavaraa saa levittää pellolle ihmisravinnoksi, maaperä kerääntymiset tutkittu…. Ei hommassa hirveästi ole tutkittavaa…..se on jo tehty. jos halutaan tutkia kerääntymiä mustikoihin, siitä vaan, Minä en kasvata mustikoita metsissäni! Vain tukkia!!! Enkä voi pyytää mustikan poimijoilta pääsymaksua metsiini keräämään luomu mustikkaa!!!
A.J. toivottavasti sun kommentti lepistä oli huonoa huumoria….
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.