Keskustelut Metsänomistus Metsän omistaminen OY:n kautta??

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 90)
  • Metsän omistaminen OY:n kautta??

    Löytyykö palstalaisilta kokemusta/ näkemystä metsän hallinnoinnista osakeyhtiön kautta?

    Kaikki oppaat toteaa että parasta omistaa henkilönä tai yhteismetsänä ja OY-muotoinen omistus tuntuu jääneen UPM ym. vastaavien iloksi. Lainaus metsäkeskuksen sivuilta:
    <h3>Metsätilan omistusmuodot: Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö</h3>
    Yhtiömuotoisesta metsänomistuksesta on kohtalaisen vähän kokemuksia. Ne ovat yleensä verotuksellisesti epäedullisia. Tilanteessa, jossa harkitaan yhtiötä metsänomistajaksi, kannattaa ottaa tarkasteluun yhteismetsä.

    Plussia ja miinuksia: Oy ei voi käyttää metsävähennystä ja Kemeroita saa kait vain päätoiminen metsä oy. Yksityishenkilö maksaa pääomatulosta 30 tai 34% veroa- metsävähennys jos sellainen on. Toisaalta myytäessä metsäpalsta käytetty metsävähennys tuloutuu takaisin verotettavaksi. Yhtiö maksaa voitoista vain 20% veroa mikä on n. 42% vähemmän(20/34). Yksityinen joka isompaa metsää ostaa on todennäköisesti joutunut reilua marginaaliveroa rahoistaan ensin maksamaan, oy:ssä voi ostaa selvästi kevyemmin verotetulla rahalla. OY:llä tarkoitan lähinnä perhe/henkilöomisteisia yhtiöitä. Suomessa kohtalaisesti osakeyhtiöitä joilla varallisuutta jota sijoitetaan pääosin arvopapereihin, kiinteistöihin ja osakkuuksiin muissa yhtiöissä. Löytyykö palstalta jaettavaa  tietoa/kokemusta OY-muotoisesta metsäomistuksesta?

    T. R.A

  • Timppa

    Jesse

    Tilayhtymä on huono vaihtoehto.   Sehän edellyttää aina yksimielisiä päätöksiä.  Jos omaisuutta halutaan jakaa, niin sitten on kutsuttava maanmittari paikalle ja maksettava kalliisti.  Saattaa syntyä vaikeasti käsiteltäviä palstoja, ylimääräisiä teitä ja kulkurasitteita.

    Yhteismetsän hallinnointi tapahtuu enemmistöpäätöksillä.  Mahdolliset perinnönjaot ovat vaivattomat.   Jos haluaa siirtää omaisuutta hiljalleen jälkipolville, homma on yksinkertainen

    Tällä hetkellä tuloverotus suosii yhteismetsää, jonka vero% on 26,5.   Yhteismetsän jako-osuuksia ei oteta huomioon pääomatulojen veroja laskettaessa.  Tällä on merkitystä, jos on runsaaasti muita pääomatuloja.

    Yhtymäosuus taitaa olla vakuusarvoltaan vähän parempi kuin vastaavan arvoinen yhteismetsäosuus.  Jos yhteismetsä ostaa lisämaata, niin sen vakuusarvo on sitten samanarvoinen kuin jakamaton tila.

    Yhteismetsän ohjjesääntöön voidaan ottaa yhteismetsälle etuosto-oikeus, jos osuudet ovat siirtymässä lähipiirin ulkopuolelle kaupalla tai vaikkapa pakkohuutokaupalla.

    Yhteismetsä voidaan jakaa kokonaan tai osittain osakaskunnan määräenemmistöpäätöksellä.

    Tässä joitakin näkökohtia.

    Jean S

    Kiitokset Annelille slaideista. Varainsiirtovero poistui näiltä yhtiöittämisiltä siis vuoden vaihteessa.

    ”Maa- ja metsätalouden harjoittajan toimintamuodon muutoksessa perustettavaan osakeyhtiöön voidaan siirtää sekä maa- että metsätalous tai ainoastaan jompikumpi näistä toiminnoista. Tuloverolain 24 §:n soveltamisen edellytyksenä on tällöinkin se, että siirtyvään toimintaan liittyvä omaisuus siirtyy perustettavalle osakeyhtiölle” (Hallituksen esitys 109/2017)

    Käytännössä kannattaa varmaankin odottaa sen verran, että ensimmäisistä verottajan ennakkoratkaisuista saadaan hallinto-oikeuskäytäntöä. Samoin voi olla miettimisen arvoista se, miten suurta korkoa yhtiölle metsän ostoon annetusta rahalainasta uskaltaa kiskoa, ettei kyse ole peitellystä osingosta.

    Jean S

    Samoin voi miettiä sitä, että jos Kemerat edellyttävät, että yhtiö harrastaa vain metsätaloutta, niin voiko sitten puhdasta metsätaloutta harjoittava olla muuta sijoitustoimintaa harjoittavan yhtiön tytäryhtiönä.

    Jean S

    https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48395/toimintamuodon_muutos_osakeyhtioks2/#5.6-mets%C3%A4v%C3%A4hennys

    Joku voisi myös analysoida kohdan 5.6 viimeistä lausetta:

    (Aiemmin käytetty) Metsävähennys vähentää siten ainoastaan yhtiön verotuksessa vähennyskelpoista metsän poistamatonta hankintamenoa.

    Omat aivoni eivät juuri tällä hetkellä toimi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsävähennyksen ja metsälahjavähennyksen kautta saa kyllä huojennusta metsäverotukseen aika paljon vähemmällä vaivalla kuin osakeyhtiön kautta. Yhteismetsäkin toki harkinnan arvoinen vaihtoehto isommille tiloille, joskin OP:n metsäpäällikkö oli K-S mhy:n kokousesitelmässään sillä kannalla, että yhteisomistuksia pitäisi vältellä. Lieneekö merkitystä silläkin, että osakeyhtiölain määritelmän mukaan Oy:n tehtävä on tuottaa taloudellista hyötyä osakkaille. Metsän omistamisella on usein muitakin tavoitteita.

    Jyväskylässä on huhtikuun 21.-22. päivinä Metsämme-messut, jossa aiheena mm. sukupolvenvaihdos, ja paikalla asiantuntijoita joilta voisi näitä asioita kysellä.

    https://www.mhy.fi/keski-suomi/tapahtuma/metsamme-messut-21-224-jyvaskylassa

    pihkatappi pihkatappi

    Kemera-asetuksen alussa todetaan referoituna näin: Yhteisö tai yhteenliittymä jonka liikevaihdosta ja tasearvosta yli puolet viimeisen 5 vuoden aikan koostuu metsätaloudesta on kemeratuki kelpoinen. Eli onko Oy sitten tässä yhteisö?

    MJO

    Timpalle

    Yhtymä on hyvävaihtoehto esim. kuolinpesälle, jolloin tilaa ei haluta jakaa ja yhteisomistajina halutaan jatkaa.

    Maanmittari pitää aina kutsua, jos tila halutaan jakaa. Oli kyseessä mikä omitusmuoto tahansa.

    jees h-valta

    Eiköhän verottaja yhtymöitse sen automaattisesti jos omistuspohja laajenee muilla perillisillä.

    Timppa

    MJO

    Jos kuolinpesällä on monenlaista omaisuutta esimerkiksi useampi metsätila, niin yhtymässä kukin osakas omistaa jokaisesta omistuksensa mukaisen määräosan.  Jos sitten halutaan yhtymä purkaa ja jakaa tilat eri osakkaille, joudutaan tekemään vaihtoja, joista menee mm tupla varainsiirtovero.  Perikunnan jako on helpompi eikä synny ylimääräisiä veroseuraamuksia.

    Tietysti joku himoitsee metsävähennyspohjaa, mutta harvoin se on kuitenkaan kannattavaa jakotilanteissa.

    hatelo

    Kuolinpesän omistushan on ns. irtaimen omistusta. Siellä voi olla vainajan elikkä Matti Mutikaisen omistamat 5 metsätilaa, joihin Matilla on yksin lainhuuto (arvo yht. 200.000€). Sitten siellä on esim. tilillä 30000€ rahaa, Toyota merkkinen hlö-auto (arvo 5000 €) ja asunto-osake Takahikiän kirkonkylällä (arvo 25000€). Kuolinpesän varallisuus on yht. 260.000€ ja tähän on avio-oikeus vaikkapa p-aukisella leskellä ja lisäksi on 5 perillistä. Kuolinpesän oikeudenomistajilla ei ole vielä mitään määräosia mistään vaan ne tulevat vasta perinnönjaossa, jossa syntyy yhtymä mikäli metsä jätetään yhteisomistukseen. Peruscase voisi olla että leski saa tilasta (ja kaikesta muusta kp:n omaisuudesta) osituksessa 1/2 ja perilliset 1/2. Perinnönjakosopimuksessa jaettaisiin tila siten että leskelle tulee 5/10 ja jokaiselle lapselle 1/10. Perinnönjakosopimus saantokirjana haetaan osakkaille lainhuudot noille jakokirjan määräosille ja yhtymä on syntynyt. Perilliset saavat sitten järjestellä omistuksiaan ilman luovutusvoittoveroja metsävähennysoikeuksin mikäli Masa oli omistanut tilat min 10 vuotta. Kp osuuksien järjestelyssä ei vastaavia veroetuja ole.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 90)