Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Viewing 10 replies - 1,991 through 2,000 (of 2,034 total)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Puuki

    Mainoshan on erinomainen puolustuspuhe propagandatarkoituksessa. Jotain tosiasioita on mukana mutta sitten ainakin saman verran sitä pelkkää mainostusta, jolla ei ole muuta painoarvoa. ” Helppo  aloittaa ja toteuttaa kaikenlaisissa metsissä” (lukee vain muutaman kirjan) , ”Tuottavin, paljon tutkittu menetelmä”,   ”Ilmastonmuutos lisää myrskytuhoja joten jk paras menetelmä” jne.

    Rane2

    ”Helppo aloittaa ja toteuttaa kaikenlaisissa metsissä.”

    No ei ole.Arvometsän työnjohtaja ainakin valitteli että nämä Metsäkeskuksien ja Otson jäljiltä olevat United Bankersin metsät on tavallaan hoidettu pilalle heidän kannaltaan.

    Jean S

    Nyt pitää muistaa, että on erilaisia kuntia ja että kunnan metsänomistus ei ole sama kuin yksityisen. Eli siis osa kunnan metsänomistuksesta on erilaisia virkistysalueita, joihin jk sopii ihan hyvin. Osa taas on sellaisia raakamaa-alueita, joihin on tulossa 5-30 vuoden viiveellä kaava joko asumiseen tai yritystoimintaan. Myös tällaiset alueet kannattaa saattohoitaa toistuvin yläharvennuksiin, koska jaksollisen kasvatuksen näkökulmasta tulevaisuutta ei ole. Jaksollisessahan kulut tulevat alussa ja tulot lopussa, joten jos aikajänne on vaikka 20 vuotta, niin kunta tekee tappiota.

    Sitten on ihan oma kysymyksensä, että pitääkö kunnan ylipäätään omistaa jostain muusta syystä ihan talousmetsää osana sijoitussalkkua.

    mehtäukko

    Kunnatkin voisi museoida vain ne välttämättömät ja muun myydä aktiivisille mt yrittäjille.

    Puuki

    Monella kunnalla tai srk:lla on suht. paljon metsäpinta-alaa. Suurin osa varmaan ihan muualla kuin kaava-alueella tai pelkästään virkistyskäyttöön tarkoitettuja.  H:gilläkin muistaakseni on 5000 ha metsää. Siellä tosin rakennusmaan ja virkistysalueiden tarve on suurempi kuin useimmissa muissa paikoissa.

    Planter

    Mainoksesta:

    ”-Tieteellisesti tutkitut ja julkaistut kasvatusmallit ovat valmiina välittömästi käytettäviksi taloudellisesti hyvin kannattavasti ja ympäristölle edullisesti kaikissa sekä erirakenteisissa metsissä, että tasarakenteisten puustojen palauttamiseksi luonnollisen erirakenteisiksi.”

    ”- Vähätöisyys on todella suuri etu metsänomistajalle. Vain hakkuu säännöllisin välein, esimerkiksi joka 10. – 20. vuosi.”
    ”- Menetelmä tuottaa metsänomistajalle (erityisesti myös yhteisölle) enemmän rahaa vähemmällä vaivalla kuin nykykäytäntö.

    ”Haittoja:
    – nykyiset monitoimikoneet on suunniteltu pääsääntöisesti yksipuolisesti avohakkuita varten, joten niiden ”käyttäjiltä on vaadittava erityistä asennetta ja ammattitaitoa,” jotta jätettävä puusto ei vahingoittuisi.”

    Lukijoiden kuvan leimikossa metsänomistaja on nauttinut vähätöisyyden edusta ja menetelmä tuottaa metsänomistajalle enemmän rahaa…..kunhan monitoimikoneen kuljettajalla on vaadittava asenne ja ammattitaito?

    https://www.metsalehti.fi/wp-content/uploads/2018/11/20181101100827-500x300.jpg

    Planter

    Kaupunkien ja kuntien liepeillä olevat ”virkistysmetsät”, joissa on kuntolenkkejä ja latuja pitää tietysti käsitellä ”hellävaraisesti”. Julkisyhteisöillä, kuten kunnilla ja seurakunnilla on kuitenkin metsäomaisuutta yhteensä noin miljoona hehtaaria, eli suurin osa on tavallista talousmetsää. Mainoksesta saa käsityksen, että ne kaikki voidaan siirtää jatkuvaan kasvatukseen siitä vaan, jolloin kaikki muuttuu paremmaksi.

    Gla

    Kunnat tosiaan tarvitsevat metsiä kassavirran, tonttimaan ja virkistysalueiden yms. lisäksi maan vaihtoon. Monestihan uusien alueiden hankinnassa tehdään vaihtoja, jossa omistajaa vaihtaa sekä raha, että hehtaarit. Suuntaan jos toiseenkin.

    Kunnat ovat monesti antaneet paikallisen mhy:n tms. tahon tehtäväksi metsien hoidon. Kun sitten vihreä valtuutettu tuo esityksen, jossa metsien hoidon linjaukset pyöräytetään päälaelleen, muilla päättäjillä toivottavasti riittää ymmärrys pyytää oman asiantuntemuksen puuttuessa lausunto aiheesta myös kunnan metsiä jaksollisella menetelmällä hoitavalta taholta. Siinä tilanteessa olisi kaksi erilaista lausuntoa vastakkain. Toisen tukena on kirjaviisaus, jossa hoidetaan toisten rahoilla toisten metsiä. Vaihtoehtona on vuosikymmenten mittainen näyttö omalla rahalla omia metsiä hoitaneiden ammattimaisten metsätalouden harjoittajien valinnoista.

    jees h-valta

    Kyllähän tuo oudolta inttämiseltä kuullosti Haavistonkin linjapuhe Vihreiden kokoontumisessa. Jatkuvaan kasvatukseen pitää siirtyä kaikissa Metsähallituksen mailla ja lisää hakkuita ei saa kasvattaa. Lisää sellutehtaita ei siis saa perustaa myöskään. Mitään muuta perustetta kuin hiilensidonnan kasvattaminen. Mikään hänen puheessaan ei viitannut minkään tutkitun suuntaan. Ja hänen mielestään Sipilän lisämetsitykset ovat kyllä hyviä mutta ei riittäviä heille. Kovapa on kiire hiilen sidontaan meidän metsillä jos tulevat lisäpuustot eivät auta mitään. Meidän pitää todella vihreiden aatemaailmassa vain ja ainoastaan suojella eli museoida kaikki metsämme, niin yksityiset kuin valtion ja kuntienkin omistamat. Miksi ei meidän pitkäaikainen metsänkäsittelyosaamisemme huippuun vietynä kelpaa heille? Tässä haiskahtaa kyllä hyvin itsekäs kaupunkilaiskäsite siitä että kaikki metsät pitää olla satunnaisvirkistyskäyttöön aina saatavilla HEILLE. Jos sellainen ajatus jostain kumman syystä sattuisi kuitenkin heille joskus kerran-pari vuodessa tulemaan. Nykyään ei siltä kyllä ole näyttänyt.

    Planter

    Tässä lyhyt ohje jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä. Sen voi tulostaa taskuunsa ja käydä metsänsä läpi, niin näkee mitä se käytännössä merkitsisi omassa metsässä.

    http://www.monsu.net/Esitykset/Kuinka%20aloitan%20jatkuvan%20kasvatuksen.pdf

Viewing 10 replies - 1,991 through 2,000 (of 2,034 total)