Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • mehtäukko

    Kyllä näissä keskusteluissa pitäisi vaan kritiikki sietää ja suodattaa. Jokaisella on omia käsityksiä ja osaa niistä ei voi toiset kumota.

    Meikän tyyli on ollut ja tulee olemaan tietyin reuna-ehdoin toimien ”sijoitaa” metsäsektorilla.Siinä ei skalpeerata puustoja muiden sijoitusten prosenttijahtiin tai niin, että uutta vesakkoa kyllä syntyy vuosikymmenten saatossa.

    Jotkut tekee toisin ja ovat valintaansa tyytyväisiä.

     

    MJO

    En minä ole mitään närkästänyt.

    Jos uuden metsän ostaminen on tuottoisampaa verrattuna uudistamiseen, niin silloin sitä kannattaakin tehdä.

    Eikö ne ”vanhat” harsitut kuitenkin kannata myydä ja ostaa niilläkin rahoilla vielä enemmän uutta ja kannattavaa.

    Se on kuitenkin varma, ettei jk toimi joka paikassa. Kuivahkoissa männiköissä toimii, muttei siellä uudistaminenkaan maksa paljoa. (äestys + kylvö)

    Puuki

    Harrastelija :

    Voin yrittää pistää sen taulukon Ml:n kuviin, jos se  vain onnistuu.

    uudehko metsänomistaja

    Keskustelu JK-metsien kannattavuudesta taitaa alkaa hiipua.

    Mielenkiintoista, ettei yksimielisyyttä edes JK-metsän tunnusmerkeille löytynyt. Joku katsoo, ettei JK-matsissä saa koskaan tehdä uudistustöitä tai alaharvennusta. Joku toinen taas katsoo että kaikki muu on JK-metsässä sallittua paitsi aukkohakkuu.

    Toinen keskustelulle tunnusmerkillinen piirre oli se, että viitaukset tutkimustuloksiin Jk-metsässä jäivät kovin vähäisiksi ja niitäkin väitettuiíin puolueellisesti tehdyiksi. Lähinnä kerrottiin mututuntumalla omia ”tosiasioita”. Eikö tosiaan ole julkaistu esimerkiksi luotettavaa vertailututkimusta tukkiprosentista molemmilla menetelmillä? Eikö ole julkaistu puolueetonta vertailua miestyövoiman tarpeesta kummallakin menetelmällä kiertoaikana? Suomessa on uhrattu metsäntutkimukseen tavattomasti varoja ainakin 1850-luvulta lähtien. Eikö kyseinen tutkimus ole kyennyt tuottamaan luotettavia ja kattavia tietoja?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Se vähäinen tutkimus mitä on tehty, on kattavasti käytetty hyväksi alan oppikirjoissa.

    Gla Gla

    Valitettavasti erään kirjoittajan teoksissa vedotaan kyllä ahkerasti tutkimustuloksiin, mutta uskottavuus on silti nollassa. Syy selviää nopeasti, kun kirjaa lukee.

    Jos tarve luoda luoda mielikuvia, muuta syytä en keksi kuin epävarmuus omasta asiasta.

     

    MJO

    Miksi jaksollisen kasvatuksen kannattavuus laskenta aina aloitetaan siitä tilanteessa, kun se on juuri hakattu aukoksi? Jatkuva kasvatuksessa siinä tilanteessa on kuitenkin täysi metsä päällä. Esim. Lukijoiden kuvat excel mallissa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oppikirjoista suositeltavia ovat Sauli Valkosen ym. ja Timo Pukkalan kirjat, joissa on huomioitu uusin tutkimus.

    Visakallo Visakallo

    MJO on oikeassa. Puumäärän on oltava lähtötilanteessa sama molemmissa vaihtoehdoissa, mutta näin ei tehdä, sillä silloin jatkuva kasvatus ei pärjäisi laskelmissa alkuunkaan.

    Puuki

    Käy MJO lukemassa vastaus sieltä Lukijoiden kuvista.

    Itseäni epäilyttää eniten taimien riittävä kasvu jatkuvan kasvatuksen metsissä.

    Siitä on annettu liian positiivinen kuva joissain kirjoituksissa.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 2,034)