› Keskustelut › Metsänomistus › Metsänhoitoyhdistysten fuusiot

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • Metsänhoitoyhdistysten fuusiot

    Lähetetty: 5.9.2025, 13:09

    Merkitty: 

    Tampereen ympäristön yhdistykset yhdistyy. Lappiin ja Etelä-Suomeen jo syntyi iso yhdistys. Mitä on yhdistystoiminnasta jäljellä, kun yhdistykset ovat kohta entisten metsäkeskusten kokoisia maakunnan kattavia. Mitä seuraavaksi? Valtakunnallinen yhdistys…tai johan ne kuuluvat MTK:hon.

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • juha.m.leppanen juha.m.leppanen 1.5.2026, 20:26

    Minulla kyllä on tiedossa useampiakin tapauksia, joissa yhdistyksen hallituksen jäsenet ovat joutuneet vastaamaan henkilökohtaisesti omilla varoillaan yhdistyksen veloista ja muista vastuista, vaikka mistään rikollisesta toiminnasta ei kyse ole ollutkaan. On vaan luultu, että ymmärretään, mutta ei ollakaan todellisuudessa ymmärretty taloudellisia asioita ja niiden todellista tilaa. Näissä tapauksissa ei ole kyse metsänhoitoyhdistyksistä, vaan muista rekisteröidyistä yhdistyksistä, mutta sillä ei tässä asiassa sinällään ole merkitystä, sillä yhdistyksiä ne kaikki ovat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.5.2026, 12:23

    Ei ihan paras aihe mutta en jaksa kaivaa parempaa. Hakutoiminnossa voisi olla sellainen optio, että haun voisi kohdistaa vain ketjujen otsikoihin.

    Metsälehti kirjoitti MTK:n organisaatiomuutoksista. Tulee kolme toimikuntaa, joista yksi keskittyy metsäasioihin. Ilmeisesti toimikuntaan tulee edustajat mhy:istä. Kunkin toimikunnan johtaja on samalla MTK:n varapuheenjohtaja ja kuuluu hallitukseen.

    Lisäksi on MTK:n ylin päättävä elin ja sitten on vielä kolmas konklaavi, johon tulee tasainen edustus maatalous- ja metsäpuolelta. Tarvitaanko näitä kaikkia oikeasti? Eikö korkein päättävä elin voisi suoraan koostua alussa mainituista kolmesta toimikunnasta? Miksi ei riitä sama rakenne kuin on mhy:ssä: toimihenkilöt, valtuusto, hallitus?

    Perko 24.5.2026, 19:00

    MHY:n  Metsätaito- ja leimauskilpailuissa oikeat vastaukset oli laadittu suoraan puunjalostusteollisuuden tarpeisiin, jotta metsänomistajat saataisiin kasvattamaan tiheää ja tasalaatuista kuitupuuta tehtaiden massatuotantoa varten. Mitä metsätaito- ja leimauskilpailuilla oikein haettiin, kun voittajaksi kruunattiin aina propsinkasvattaja tai sellaiseksi tuleva? Tällä ovelalla valistuksella luotiin yhtiöille kuuliainen raaka-aineen tuottajasukupolvi, joka oppi karsimaan metsästään järeytymispotentiaalin ja arvostamaan kuitupinoa enemmän kuin omaa tukkiprosenttiaan.

    suorittava porras suorittava porras 24.5.2026, 19:18

    Et enempää voisi olla väärässä.

    Perko 24.5.2026, 19:25

    Metsäkouluissa ei opetettu itsenäisen metsänomistajan taloudellista tuottavuutta tai oman tuloksen optimointia oikeastaan millään aikakaudella ennen 2000-lukua.   On edelleen  helpommatkin  laskelmat voittamattomia.

    suorittava porras suorittava porras 24.5.2026, 19:31

    Sinkkiämpäritkään eivät käy kaupaksi, vaikka tuotanto ei vaatisi panostusta lainkaan. Perko on vaatimassa tuotekehitystä toisilta, mutta oma sarka on siltä osin tähän mennessä kyntämättä ja näillä näkymin taitaa jäädäkin.

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4