Metsänomistajan parempi uusi auto

Pari vuotta sitten kävin Lustossa ja siellä oli Hiace näytillä, joten todelliseen peruskalustoon Toytota tosiaan kuuluu.

Jep . Ensimmäinen työautoni vieraan palveluksessa oli Hiace . Ihan kelpo peli siihen saakka , kun alatukivarsi petti ja etupyörä taittui alle . No, olihan auto nähnyt toki mualimaa ja möykkyjä jonkin verran tuota ennen . Tämä tapahtui saman päivänä , kun vaihdoimme työkaverin kanssa kulkupeliä (Hilux ).

Edellinen vaihto toisinpäin johti puolestaan moottoriremonttiin . Matkalla työmaalta (Hiace-Hilux )vaihdon jälkeen   haistoin ensimmäisessä jarrutuksessa moottoriöljyn katkun . Stoppasin seuraavalle levikkeelle ja totesin öljykorkin kadonnen jonnekin . Samaan syssyyn kävi ilmi , että mittatikku hädintuskin kastui . Öljyn lisäyksestä huolimatta koneesta alkoi kuulua vaimeaa nakutusta . Se tiesi pieniä askareita konehuoneessa venttiilien kimpussa…korjaamolla . Muuten ihan käypäinen kalu , paitsi laiska .

Enemmän puhtia löytyikin toimitusjohtajan heräteostoksesta . ”Metsäajoon tarkoitetusta 4-vedosta”, jonka hän hankki joulun alla 90-luvun alussa sen Hiacen kaveriksi .

Punainen turbo-Celica mallia Sainz . Kaupan tehnyt myyjä oli valottanut vähän kohtalaisen tuoreen auton historiaa ja antanut ohjeen , että jos joku alkaa tuijotella pitkään tai seuraa , paina kaasua ! Sitä kyllä paineltiin työmatkoila ilman tuijottelujakin . 100 kilomertin työmatka oli lyhyt tai ainakin tuntui siltä . Kukaan ei käynyt käsiksi , mutta kytkinremonttiin Celica jossakin vaiheessa joutui .

Luolarassien vehkeitä nuo japsikotterot. Traktorin ominaisuuksia tarvitaan käsittämättömään kivikkokoluamiseen jonkun muutaman kilon karvakasan perässä. Samoin susien salametsästäjät ja muut hyvin kunnostautumisesiintymishaluiset mutta yläpäästään hiukan vajavahkot viihtyvät yökaudet reuhuamassa pitkin metsäteitä vain nähdäkseen luomakunnan pahimman uhan suden jäljet. Tämä oli minun otantani mikä äkkiseltään tuli mieleen.

Kunhan tuli mieleen että vinosilmän tekemät kevyttraktorit sopivat juuri hiukan vinksallaan olevaan luonteenlaatuun erikoisen silmiinpistävän sopivasti.

Olen nyt muuten neljäkymmentä vuotta käynyt töissä ja aina jollain muulla kuin japanilaisella autolla. Koskaan töihin meno ei ole autosta ollut kiinni ja työni on aina ollut sentyyppistä että olen avannut liikeen tiettyyn kellonaikaan. Ainoastaan kaksi ulosajoa on H-valta-K-mäki välillä tullut ja toinen oli etuvetoinen Talbot 1510 Gl ja toinen takavetoinen Ford Escort 1,3. Molemmilla ajo jatkui heti pellolta vedon jälkeen. Silloin ei kummallakaan kerralla ollut aamusta kyse. Talbot oli erityisen kova pelleistään kun katkaisi nelipyöräluisussa 50-50 heijastintolpan eikä pelteihin mitään näkyvää. Ei edes naarmua maalipinnassa. Joka kyllä kieltämättä hämmästytti. Mutta se ”ohjuri” toimi aika ratkaisevassa roolissa kun se oikaisi auton luisun niin että sujahti kahden ison koivun välistä pellolle.