Metsänomistajan parempi uusi auto

Visakallo: -”VW:n ketjukoneiden suurin ongelma ei olekaan merkkivalot ja ylimääriset äänet, vaan se, ettei käynnistyksen jälkeen öljynpaineella toimiva kiristäjä ehdi heti kiristää ketjua, ja jos auto on samaan sopivassa asennossa kallellaan, ketju hyppää hampailta, ja se moottori on silloin mennyttä.” Huonot ketjut ovat myös katkenneet ja silloinkin kone menee yleensä uusiin puihin, jos ei männissä ole tilaa venttiileille.

En ole vielä kuullut, että ketju olisi hypännyt pois rattaalta, ainakaan koneissa, joissa on kolmirivinen ketju. Sensijaan ketjun hyppäämisestä hampaan pari eri jaolle olen kuullut = ”Jako meni sekaisin”. Eikä nekään läheskään aina ole tapahtunut kylmäkäynnistyksessä, vaan ihan lämpöisellä koneella ja ajossa.

Nokkaketju ei yleensä luikertele kovin monien mutkien kautta, vaan se pyörittää 3 – 4 hammaspyörää. Jakoremmi sensijaan on monien rullien kautta pujoteltu ja usein siinä on yksi syy se, että hihna kestää paremmin, kun kuormaa on jaettu useammalle rattaalle.

Mitsu on noista jollain tavalla kiinnostava. Subarusta tulee mieleen hiljattain huollon yhteydessä katsastamani Kia Sorento. Niille ulkomitoille on vaikea keksiä perusteita varsinkaan tulevaisuudessa, jossa päästöjen merkitys yhä korostuu. Painon lisäksi ilmanvastus on edelleen merkittävä asia etenkin maantienopeuksissa ja kun tässä auton otsapinta-ala on vaikuttavana asiana ilmanvastuskertoimen ohella, näkisin tulevaisuuden katumaasturin perustuvan ihan toisenlaiseen ajattelutapaan kuin tuollaisen möhkön rakentamiseen. Lisäksi kaupungistumisen yhä jatkuessa tilaa tarvitaan lisää, mutta kaupungeissa sitä ei ole ja henkilöautoilu jo nykyäänkin vie sitä kuljetuskykyynsä nähden kohtuuttomaan paljon. Niinpä polkupyöräily onkin huomattavasti älykkäämpi liikkumismuoto kuin tuollaisella + 40 k€ maksavalla yhteiskunnan vihollisella ajaminen.

https://www.tekes.fi/nyt/blogit-2015/piia-moilanen-tuottavuusloikka-pyoraillen/

Glan ajatuskulkua voisi jatkaa: tulevaisuuden visiossa auto kulkee päästöttömällä energialla ja sen käyttö perustuu huomattavasti nykyistä useammin jakamistalouteen. Oma auto on kaupungeissa vähemmän käytössä, ja se on usein sähköauto. Toivottavasti tämä heijastuu melutasoihin ja ilmanlaatuun jo piankin.

Samaa mieltä olen verotuksesta, se vain muuttaa muotoaan. Eri mieltä olen päästöjen merkityksestä. Päästöjä pitää vähentää ja pyritään vähentämään kaikkialla, ei vain taajamissa. Maapallon ekosysteemi ei erottele sitä, pusketaanko ilmakehään co2-päästöjä Kainuun korvessa vai Mannerheimintiellä Helsingissä. Samoin asialla ei ole merkitystä sen suhteen, että molemmissa poltettu bensalitra on samalla tavoin pois uusiutumattomista luonnonvaroista.

Kokonaisuutena päästöjä pyritään vähentämään kahdella tavalla: Suositaan vähän kuluttavaa kalustoa ja koitetaan vähentää ajosuoritetta esim. joukkoliikennettä suosimalla. Lisäksi tietysti polttoaineen uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa osuutta nostetaan.

Jokaisen, joka haluaa päästöjä vähentää, kannattaa kiinnittää näihin asioihin huomiota. Lentomatkoja ulkomaille voi myös vähentää, mutta sillä ei ole mitään tekemistä autoilun päästöjen kanssa. Sellaista anekauppaa ei myöskään pidä käydä, jossa oikeuttaa autoilun päästöt tekemättä jääneellä Thaimaan lomamatkalla. Vai paljonko voisin kasvattaa autoilun päästöjä, koska en koskaan ole tuollaista matkaa tehnyt? Miten tuollainen ajattelutapa edistäisi päästöjen vähennystavoitteita, joihin Suomi on EU:n mukana sitoutunut?

Ihan turhaa tollanen päästöjen miettiminen, sähköautoilu syrjäyttää kohta polttoaineet ja ei tarvii enää tätäkään miettiä. Jotenkin kummallinen ajatus, että jonnekin jää hyödyntämätöntä öljyä nyt sen takia ku ajaa jollakin vähäpäästöisellä. Ei kannata itseietti vaan antaa hallituksen alitajuisesti ohjailla omaa käytöstä, typerää tälläsessä asiassa ottaa itse vastuuta.

Mikä on riittävä turvallisuustaso? Onko olemassa riittävää ja millä tätäkin nyt mittaat? Okei eli 5 vanha premium maasturi tiputtaa hintaa 10 ke 5 vuodessa saman verran kuin uusi corolla. Kyllä se näin on, että laatuautoja tarvii isommin korjata vasta yli 250 000tkm, sen kyllä suurimman osan osat kestää. Käyttökulua tulee vähän enemmän, sanotaan vaikka tonni enemmän.

Alimmalla turvallisuustasolla on mm. Micrat ja Skoda Fagiat. Keskitasoa edustaa corolla, Ford Paska jne. Ylimmällä tasolla premium autot maasturit. Okei eli, Micrassa kuolet, Corollassa halvaannut ja Xc90 murrat luita. Hinta esim. halvaantumisen tai perheenjäsenen kuolemalle on n. tonni vuodessa. Oletetaan siis, että ajaa estettä päin tai auton katolleen ojaan. Jos Xc90 on vahvistetut a-pilarit ja katto ja tilaa pään ja katon välissä verrattuna Corollaan. Corollassa katkaset niskan helpommin.

Mä en ymmärrä mikä on riittävä? Sulle se on tonni vuodessa niin sä kestät jos halvaannut tai vaikka joku kuolee. Mulle ei ole riittävä. GLA on ilmeisesti miettinyt tämän niin, että nuukailun kanssa voi elää hyvällä omallatunnolla ettei ostanut sitä kunnon autoa sitten mahdollisen onnettomuuden jälkeen.