Metsänomistajan parempi uusi auto

Jätkä:”– Kun sähköntuotantomäärä on kuitenkin rajallinen ja osa siitä tuotetaan kivihiilellä ja turpeella, on lähes merkityksetöntä, jos vaikka suurempikin määrä sähköautoja pihisisi maanteillämme.

Jos ja kun kuvitellaan, että sähköautot käyttävät vain CO2-vapaata sähköä, niin tottakai se sähkö menisi muuhun käyttöön ilman sähköautoja.”

Kyllä sillä vaan on merkitystä millä ajellaan. Sähköntuotanto menee siihen kulutukseen jota kulloinkin on päällä eli sähköautoihin menee keskimäärin tietynlaista sähköä. Sähkön tuotannosta tulee jonkun verran päästöjä, jotka ov riippuvaisia tuotantotavasta. Kilometria kohden CO2-päästöt ovat Suomen sähköntuotannolla n. 19g/km. Täyssähköllä ajettaessa ei päästöjä tule ja hybridilläkin jäävät päästöt keskimäärin reilusti alle perinnemoottorien arvojen alle.

Kaikkein isoimmat edut sähkössä ovat energiatehokkuus (2…4-kertainen polttomoottoriin nähden) ja ajonaikainen päästöttömyys. Lisäksi valtava rahamäärä jää kotimaiseen käyttöön eikä mene venäläisen raakaöljyn ostoon. Tuolla rahalla voi vaikkaa ostaa energiapuuta ja tehdä sillä sähköä uusiutuvista polttoaineista.

Harjavallan suuntaan kommentoisin, että todennnäköisesti siirtymä sähkön suuntaan tapahtuu hybridien kautta ja niissä toisena polttoaineena toimivat aivan hyvin vaikkapa biopolttoaineet.

Hiluxmetsuri: -”Lisäksi valtava rahamäärä jää kotimaiseen käyttöön eikä mene venäläisen raakaöljyn ostoon. Tuolla rahalla voi vaikkaa ostaa energiapuuta ja tehdä sillä sähköä uusiutuvista polttoaineista.”

Nyt olet ymmärtänyt asian aivan väärin. Mitään säästettävää ei jää, koska ”valtava rahamäärä” on suollettu ulkomaisille autojen ja akkujen valmistajille ja meillä on PA – kuin tuuran putki.

Energiapuusta voisimme valmistaa vaikkapa puhdasta nestemäistä polttoainetta polttomoottorikäyttöisiin autoihimme, joiden hankintahinta on vain osa sähköauton hankintahinnasta.

Uudenkaupungin tehdas kai lähinnä suorittaa auton kokoonpanoa. Osat tulee pääosin ulkomaisilta alihankkijoilta.

Jees: ”Mielestäni pitää olla autossa tulevaisuudessakin molemmat eli polttomoottori ja sähkömoottori/t.”

Maantiellä hybridin ero tavalliseen autoon on niin pieni, ettei järjestelmää kulutuksen vähäisyydellä pysty perustelemaan, eikä se ole riittävän hyvä tapa vähentää liikenteen päästöjä. TM:n koeajossa 9/2016 Toyota Prius kulutti maantiellä 4,7 l/100 km, Kia Niro vei numeron 19/2016 testissä 4,8 l/100 km. Esimerkiksi Mazda CX-3 etuvetoisena, Skoda Fabia farkkuna, Audi A4, BMW 116 ja Volvo V40 veivät vastaavassa testissä bensakoneillaan 5,1-5,3 l/100 km. Lexus CT200h (hybridi) pääsi maantiellä 4,4 litraan.

Kaupunkiajossa hybridin etu tavallisiin bensakoneisiin on 2-3 litran suuruusluokkaa. Toisaalta kaupungeissa on parhaat mahdollisuudet käyttää vaihtoehtoisia kulkutapoja, joten siellä hybridin potentiaali kutistuu. Esimerkiksi Helsinkiä ollaan kaavoittamassa siihen suuntaan, että joukkoliikenteen ja pyöräilyn osuus kulkutavapavalinnassa korostuu ja yksityisautoilu kapasiteetin alentuessa hidastuu, mikä luonnostaan ohjaa kulkutapavalintaa.

Toki hybridiä puolustaa se, että niissä on aina pyritty hyvään taloudellisuuteen ja esimerkeissäni vain onnistuneella bensakoneella pääsee maantieajossa lähes samoihin kulutuksiin. Markkinoilla on kuitenkin myös vähemmän onnistuneita ratkaisuja, joden kulutus maantielläkin on 1,5-2,5 kertainen hyvään hybridiin verrattuna, kaupunkiajosta puhumattakaan. Hybridi on siis askel oikeaan suuntaan ja Niroa voisin jopa harkita. Siinä vain tavaratilaa on surkeat 260 litraa ja vetokoukkua siihen ei voi laittaa, joten auto ei sovellu käyttööni.

Niinkuin siirtyminen hehkulampuista ledeihin, pakkolailla. Ennen ajateltiin, että maapalloa voi pelastaa ku sammuttaa turhat hehkuvalot. Vaikutus varmasti mitätön. Sama autoilussa, päästöt tippuu dramaattisesti kun uusi tekniikka lyö läpi. Tämä muutos polttoaineista on tulossa väkisin. Biopolttoainetta varmaan Suomessa pitää käyttää autoissa lämmöntuotantoon ainakin autoissa. Kyltää ydinvoiman rakentaminen on Suomen tulevaisuus. Nyt on puhuttu, että huipuissa ei riitä sähköä ja pitää säännöstellä. Kyllä vihertyypitkin vielä rukoilee ydinvoimaa jos säännöstely iskee.

Suomalaiset paistavat joka joulu kinkkua 7 000 000 kiloa. Jos kaikki kinkuista valuva silava päätyisi dieseliksi, sillä voisi ajaa kolme kertaa maapallon ympäri. Tämän joulun ympäristöteko on kaataa kinkkurasva puhtaaseen maitopurkkiin ja viedä viileässä hyydytetty purkki lähimpään Kinkkutemppu-keräyspisteeseen. Sieltä se päätyy jouludieseliksi hyväntekijöiden autoihin.

– Biotalouden osuus fossiili-, mineraali- ja biotalouksien tasapainossa kasvaa. Uusien raaka-aineiden etsiminen ja teknologioiden kehittäminen on todella mielenkiintoista. Löydämme koko ajan uusia mahdollisuuksia ainevirroista, joita olemme tottuneet pitämään jätteenä. Tempauksessa on paljon hyvää niin kansantaloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta, kertoo tekniikan tohtori Maija Pohjakallio Kemianteollisuudesta.

Kinkkutempun toteuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä monen eri alan osaajan kanssa. Kun kuluttaja on kaatanut rasvan tölkkiin, hän vie sen keräyspisteeseen, josta Lassila & Tikanoja kuljettaa sen Honkajoki Oy:lle prosessoitavaksi. Siellä kinkkuliemestä erotellaan muun muassa rasva ja vesi.

– Honkajoella kiertotalous on ollut ajankohtainen jo toistakymmentä vuotta eli paljon pidempään kuin missään muualla. Ajatusmalli toisen jäte on toisen raaka-aine sopii Honkajoen kierrätysteemaan hyvin. Kinkkutempun syvin tarkoitus on saada kuluttajien silmät avautumaan, että poisheitettävästä jätteestä voi vielä tehdä jotain, sanoo Honkajoki Oy:n toimitusjohtaja Kari Valkosalo.

Honkajoelta rasva jatkaa matkaansa Porvoon Nesteen jalostamolle, joka syöttää rasvan prosessiinsa ja tekee siitä dieseliä. Uusiutuvasta dieselistä tulevat varat lahjoitetaan vähävaraisia perheitä vapaaehtoisvoimin tukevalle Hope ry:lle ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevälle joukkueurheiluhanke Iceheartsille.

Käytännössä dieselin luonnollisuus ei näy ajokokemuksessa, mutta luonnolle se on parempi vaihtoehto kuin saastuttava raakaöljy. Myöskään biodieselin valmistaminen ei ole täysin saasteetonta sekään.

– Kinkkutemppu jättää tuskin ympäristöä voiton puolelle, sillä rasvoja joudutaan kuljettamaan rekoilla edestakaisin ympäri Suomea. Myös energiayhtiö St1 on pidemmän aikaa tehnyt erilaisista leipomojätteistä etanolia ja uusiokäyttänyt sitä polttoaineena, sanoo Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen.

Tolvanen ei usko, että vastaavanlaisilla tempauksilla pelastettaisiin maailmaa. Ratkaisun avaimet raakaöljyn hupenemiseen ovat jossain muualla.

– Se, kuinka paljon merkitystä biopolttoaineilla on raakaöljyn riittävyyteen, riippuu siitä kuinka tehokkaasti niitä pystytään tuottamaan ja hyödyntämään nykyisenkaltaisessa vanhassa autokannassa. Uskon, että ratkaisu löytyy biopolttoaineiden käytön ohella liikenteen sähköistymisestä ja teknologian yleisestä kehityksestä, Tolvanen sanoo.

Lähimmät rasvankeräyspisteet ovat K-citymarket Karisma Kauppiaankatu 2, itäisellä parkkialueella ja K-citymarket Laune Ajokatu 53, parkkialueen luoteiskulma, lähellä Gasumin tankkauspistettä. Keräys järjestetään Lahdessa 15.12.2016-2.1.2017 välisenä aikana.

Seutu 4