Metsänomistajan parempi uusi auto

Omapahan on  asiasi Jesse, mutta matalaprofiilirenkaat on todellakin tarkoitettu sileälle asfaltille, ei kuoppaisille sorateille, saatika sitten metsä- ja pengerteille!  Huomaat sen kyllä, kun teetät iskari- ja tukivarsiremonttia aikaisemmin kuin odotit. Renkaiden eri profiilit ovat todellakin eri käyttötarkoituksia varten, eikä vain ulkonäön vuoksi! Autosi toimitukseen on vielä niin paljon aikaa, että voit varmasti vielä ne pyörät vaihtaa. Minua sinä et usko, mutta kysy joltain sellaiselta jota voit uskoa.

Mikä on matalaprofiilirengas? Ennen normaaliprofiili oli 80, kun 70-sarjalaista sanottiin matalaksi. Nykyään kumpiakaan ei henkilöautoissa juurikaan ole, tuollaisten kokojen saatavuuskin on heikkoa. Yleisin rengaskoko lienee 205/55-16 tjsp, kun 195/65-15 on jo jäänyt vanhanaikaiseksi. Katumaastureissa 60 tai 65 sarja lienee edelleen perustavaraa.

Pösön sivujen mukaan Jessen autoon on tarjolla perusvaihtoehtona 215/65-17. Tuo riittäisi minulle varsin hyvin. Pykälää (jonkun mielestä) näyttävämpi on 225/55-18. Yllätys on kuitenkin Pösön valinta kompensoida vielä suurempien vanteiden korkeus rengasta kaventamalla, sillä suurimmassa vannekoossa on renkaat 205/55-19 eli kumin korkeus ja leveys on ihan tavanomaista luokkaa nykyautoista puhuttaessa.

Entä halkaisijat? 19″ renkaan halkaisija on 3 mm pienempi kuin 17″ vaihtoehdossa eli maavara 1,5 mm pienempi. 18″ renkaassa halkaisija on 6 mm pienempi kuin 17″ renkaassa eli maavara putoaa 3 mm. Käytännössä ero on olemattoman pieni, mutta mielestäni mitään hyötyä ei isommalla vannekoolla saavuteta. Renkaiden hintakin on todennäköisesti kovempi ja kun sarja asennettuna tuon kokoisena on muutenkin kallis, osaan iloita oman autoni 195/65-15 edullisuudesta. Siihen saa huippurenkaat alta 400 eurolla eli puolet edullisimmasta katumaasturin laaturenkaista. Ainakin Vianorin sivujen mukaan tuon Pösön rengaskoot ovat harvinaisia, mikä heijastuu suoraan hintaan. Leveyttä sentin tai kaksi vaihtamalla vaihtoehtoja alkaa löytyä, mutta niidenkin hinnat 18-19″ ovat n. 800-1000 €/sarja. Noita kun ei raski vaihtaa ennen kuin ne ovat kuluneet vaarallisen liukkaiksi ja kun sen jälkeen otetaan tilalle halpikset, on rengaskoolla saavutettavat ominaisuudet tukevasti miinuksella.

https://vianor.fi/rengastietoa/rengasvinkit/rengaslaskuri/

Suomessa on valitettavasti tilanne, ettei osa asfalttiteistäkään enää sovellu matalaprofiilirenkaille.

Jees: ”Tilaamassamme 3008:ssa on kesärenkaat 19″:n aluvanteilla ja matalaprofiilirenkailla. VAKIONA. Talvirenkaat tilattiin 18″:n vanteilla ja siinä aika normaali profiili juuri ulkokehän samanmittaisuuden vuoksi. Ja paremman ajettavuuden talvikeliin.”

Siis 18 ja 19″ renkaiden profiili on sama, vain leveys muuttui ja nyt sinulla on talvirenkaat leveämmät kuin kesärenkaat. Paremman ajettavuden määritelmä riippuu siitä, millaisia olosuhteita talviajossa painotat. Jäisellä, auratulla tiellä ja paljaalla asfaltilla 18″ on leveytensä takia varmasti paras vaihtoehto ajettavuuden suhteen talvella. Pehmeässä lumessa, irtosoralla ja urautuneella märällä tiellä tuo on todennäköisesti huonoin vaihtoehto. TM:n mittausten mukaan talvirenkaan vesiliirto-ominaisuudet ovat kesärenkaisiin verrattuna surkeat, vaikka karkean kuvion perusteella voisi toisin olettaa. Kuluneena leveyden haitat tässä suhteessa korostuvat, vaikka renkaan pito kostealla pinnalla olisikin hyvä.

Kun meidät autoilijat on laitettu  saastuttajina potemaan maailmantuskaa, niin on ihan hyvä huomioida, että muillakin elämänaloilla on asian suhteen parannettavaa, myös autottomilla:

Suomessa heitetään 450 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin joka vuosi. Hävikin ilmastovaikutukset vastaavat 100 000 auton vuosittaisia päästöjä.
Pelkästään kotitaloudet heittävät pois 120–160 miljoonaa kiloa. Suomalaista kohden määrä on 24 kiloa vuodessa henkilöä kohden.

Ylen Prisma Studio -ohjelman mukaan isoissa perheissä syntyy eniten hävikkiä, mutta kun lukuja lasketaan henkeä kohden, tilastoa johtavat yksin asuvat naiset.
Haaskuulistan kärjessä ovat tuoretuotteet kuten vihannekset ja hedelmät, kotona valmistettu ruoka, maitotuotteet, valmis- ja noutoruoat sekä leipä.

EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, mikä on noin viidennes tuotetusta. YK:n kestävän kehityksen tavoite on vähentää hävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä.