Metsänomistajan parempi uusi auto

Saa nähdä, millaiset mahdollisuudet lataushybrideihin tulee vetää peräkärryä. Toistaiseksihan noissa joko ei koukkua voi laittaa tai sitten vetokyky on jossain lapsellisen ja naurettavan rajamailla. Tavaratilaakin on tavallista vähemmän eli pitäisi valita pykälää isompi eli kalliimpi auto ja siihen säästö viimeistään häviääkin. Lisäksi kun Jessen ja Visakallon autot osoittavat, korkeammankin korimallin auton saa kulkemaan bensakoneella viiden litran kulutuksilla ihan tavanomaisella tekniikalla, lataushybridin hinta pitää pudota radikaalisti, jotta sen hankinta olisi kannattava. Sellaista ei ole näköpiirissä. Autoveron poisto ei asetelmaa yhtään paranna. Esim. Auriksen bensakoneellisessa farkkumallissa on veroa 4000-5000 € ja Prius Hybridissä vajaat 2000 €. Lisäksi Mitsun Outlander osoittaa, ettei lataushybridikään ole maantieajossa välttämättä taloudellinen. En siis lykkää hankintaa siksi, että parin vuoden sisään ehkä tulee markkinoille jotain, mitä nyt ei ole. Vaihdan sitten, kun on tarve vaihtaa. Jatkuvasti markkinoille tulee jotain uutta ja jos sitä jää odottamaan, ei vaihdosta tule mitään.

Jees: ”Ihmettelen jos Glan Corolla on vielä niin kuosissaan ettei paljon ajettunakaan vielä ole pelleistään loppusuorilla. ”

On se, vaihto on vuoden tai kahden sisään ajankohtainen.

Esim. vanha Corolla syö polttoainetta liki samanverran kuin uudehko yli 200hv vähemmän saastuttava bensa-auto. Niin se kehitys kehittyy autojenkin osalta näemmä.

Pienellä moottorilla varustetuissa autoissa on useimmissa liian pieni vetokyky ja kantavuus. Joihinkin ei voi edes asentaa vetokoukkua.

Kevyemmin toteutetut moottorit, kuten pienet turbomoottorit on myös heikompia kestoltaan. Taisi olla Auto-Bild -lehti, jossa oli haastateltu saksalaista autoalan asiantuntijainsinööriä, joka piti selvänä, että pienet turbomoottorit ei tule kestämään normaaleja ajokilometrejä eli ovat vaihtokunnossa jo alle 200 tkm ajon jälkeen.

Vanhahkoa Corollaa ei kuitenkaan aina kannata rynnätä kauppaamaan, vaikka se veisikin pari litraa enemmän satasella kuin uusi – tehokkaampikin versio.

Kun ajomäärät ovat vähäiset, niin säästöä tulee jo siinä, että autossa on kiinni pirun vähän pääomaa, eikä arvonalenemaa ole oikeasti yhtään.

Polttoaine on vain pienoinen osa auton kokonaiskustannuksista, eikä vähän ajavan kannata alkaa laskeskelemaan uuden auton hinnan alentumisesta parin vuoden ja kolmenkymmenen tuhannen kilometrin aikana. Tulee vain paha mieli.

Pienelle bensaturbolle on karuimmat arviot olleet koneen osalta 100 – 150 tkm. Auto sen jälkeen paaliin.

Ja samalla vois alkon lakkauttaa kun menoveden teon yhteydessä tirauttaa tikkuviinaa omiin tarpeisiin.

Ajatko Tolopainen flexifuelilla? Noitahan on ollut saatavilla jo pitkään. Jos et aja, mikset, kun se kerta niin hieno ratkaisu on?

Liiallista halpuutta en usko syyksi. Välistävetäminen on helpompaa halvan tuotteen kohdalla kuin kalliin. Veroja ja voittoja voi kuitata enemmän, silti lopullinen hinta pysyy kilpailukykyisenä.

Joku varmaan on esittänyt pienelle bensaturbolle 100-150 tkm kestoikää, mutta sen tiedämme kaikki naurettavaksi arvioksi. Johan teillämme liikkuu tuollaisia autoja lukemattomia. Jos jakoketju katkeaa, se ei liity pieneen iskutilavuuteen ja turboon. Volkkarilla ongelma koskee isompiakin koneita, ei vain pikkuturboja. Jostain syystä niitä arvioita, joiden mukaan pikkuturbojen käyttöikä on sama kuin muissakin moottoreissa ei nyt haluta noteerata. Mistä mahtaa sekin johtua.