Metsänomistajan parempi uusi auto

Pari vuotta sitten minulla auto ei ilmoitellut mitään mittaritaulussa, mutta katsastusmies sanoi, että OBD väittää jotain, hänen kone (aivan uusi), eikä ohjekirja kerro mitään, hylky. Vein pajalle, poika poisti koodin, sanoi, että on tullut talvella, kun on oikein kovalla pakkasella käynnistetty, niin jännite on laskenut käynnistyksen aikana liikaa ja se oli siellä muistissa. Sen jälkeen ei ole ollut mitään häikkää, vaikka olenkin ennen katsastusta käynyt samalla korjaamolla, siellä ei tarvitse ajaa autoa kuin pihaan, niin konttorissa kone kertoo, mitä siellä on.

Moottorin kuvalla ei ole OBD:hen mitään kiinteää yhteyttä.

Jesse kirjoitti:

”Meillä on iso ongelma isomoottorisissa dieselsuveissa aivan lähivuosina. Myös parin litran normikoriset dieselit aivan samanlaista ylijäämärojua autoliikkeissä kohtsilleen. ”

Noissa ajatuksissa minäkin päädyin auton vaihtoon. 2010 Toyota RAW4 2,2 diesel vaihtui uuteen Toyota CHR hybridiin. Tuntuvaa säästöä tulee ajoneuvoverossa. Meikäläisen ajokilometreillä ei juuri halvempi polttoaine, käyttövoimaveroineen säästöä tuonut. Mutta eipä näytä tuovan hybridikään. Nyt muutaman viikon ajon aikana tietokone näyttää keskikulutukseksi 5,8 l sadalla. Kaukana luvatuista lukemista siis. Auton bensakone on 1,8 l ilman turboa. Kilpailijoiden bensat ja dieselit turboilla pääsevät noihin lukemiin ilman sähkömoottoriakin. Nyt on luotto Toyotaan koetuksella. Huolettomiahan nuo on kyllä olleet. Corolla, Camry, Avensikset, eukon Yaris ja Rawikin

Tuo perusmunaus on käytännössä kaikissa hybrideissa. Onko järkeä rakentaa auto, josta irtoaa satoja hevosvoimia, kun kaikki otetaan irti kerralla – ja tehdään se muka säästösyistä. Ei ymmärrä.

Pantaisiin kymmenen kilowatin moottori hieromaan sähköä – ja pelkkää sähköä parhaalla mahdollisella hyötysuhteella . Ja ajomoottori pyörimään sähköllä. Kulutus litra satasella.

Kun nelivetoisilla henkilöautoilla ajetaan liukkaalla tai lumisella alustalla, niin henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien riski kasvaa 20 – 30 prosenttia verrattuna kaksivetoisiin autoihin, paljastaa Folksamin tuore tutkimus.

Nelivetoisten onnettomuustiheys lisääntyi 15-41 prosenttia sekä yhden ajoneuvon onnettomuuksissa että kohtaamisonnettomuuksissa verrattuna tavallisiin autoihin. Kuivalla tai märällä alustalla autotyyppien välillä ei sen sijaan havaittu eroa.

Lisäksi tulokset osoittivat, että nelivetoisten autojen ajonopeus oli onnettomuustilanteissa jopa 10 prosenttia korkeampi talviolosuhteissa, kun taas kuivalla tai märällä alustalla ero oli hyvin pieni.

Tulokset viittaavat siihen, että nelivetoiset onnistuvat ”naamioimaan” liukkaat ajo-olosuhteet. Nelivetoisten parempi ote tienpinnasta kiihdytyksessä johtaa siihen, että kuljettaja ei sopeuta vauhtia ajo-olosuhteiden mukaan. Jarrutustilanteessa ajovauhti on usein suurempi, joten myös jarrutusmatka on pidempi. Nelivetoinen kun ei jarruta kaksivetoista yhtään tehokkaammin.

Lähes kaikki sähkö tuotetaan polttoaineilla, joten Tollon sähköauto, jota ladattaisiin auton katolla olevalla tuulimyllyllä tai aurinkopanelilla lienee melko hidas kulkuneuvo, jos lapinreissulle lähtisi. Samoin verkkovirralla ladattavana, kun täysi lataus kestäisi 60 kilometriä ajella.