Hienostihhan tässä taas juhannuksen reissut tuli ajeltua ja auto senkun paranee kun siihen tottuu. Ja taas tuli todettua suomalaisen rahastuskulttuurin kaikki tyypit. Eli täällä vielä kameratolppien lisäksi Humppilan suoralla 60:n alueella VW Transporter kytiksellä. Kamerasta ei ainakaan havaintoja mutta tutkata saattoi silti. Pysäytetty tosin ei perästäkään. On se aika nopeusmittarin kyttäämistä tuo ajaminen nykyään. Joku roti saisi olla ja hiukan pidempiä taipaleita että saisi vaan ajaa eikä miettiä onko nyt liikaa nopeutta ja liikaa rajoituksen ylitystä. Ja taas kerran kauris ja vasakin perässä Huittisten metsäsuorilla ylitti tien aika lähellä mutta turvallisesti kuitenkin. Sitten taas kokemuksia juhannusliikenteen menomatkalta peräkärryjen venutuksen ihanuudesta. Joku oli väsännyt laiturin ponttooneineen ja rettuutti niitä peräkärryllään. En tiedä mistä kivi siinä irtosi tai joku pulttikin ehkä mutta kovaa se tuli. Onneksi otti korkean kimmokkeen ennen meidän autoa ettei tullut lasista sisään. Mutta katolle kopsahti ja melkoinen tömäys olikin koska pelti oikein vietrasi. Eli ensimmäinen kolhu on jo mutta onneksi katossa ja vain se pieni iskemäkohdan jälki. Saa vahalla kyllä aika hyvin piiloon. Mutta alkaa olla kyllä aika lujaa mitta täys noita kaiken ronttaajia. Sekin laituri heilui ja huojui siellä pienen kärryn päällä kyllä melko hurjasti muutenkin. Mielestäni en nähnyt kuin yhden liinan yli verettynä että kun se pettää koko keksintö rojahtaa alas. Aika hurjan näköinen eikä hyvätapainen. Ei ihme että aina joskus sattuu. pitkälle matkalle mahtuu montaa sorttia.

Aivan riittämiin lähtee kiihtymään, niin auto kuin kuskikin kun katon kautta sisään yritetään. Mutta kun sellaisen takaa joka on hel…in leveälti ja korkealti yli kärrin laitojen on pakko vartoolla näkyvyyttä. Sitten takaisinpäin tultaessa kohti Forssaa taas nykyautoilun ystävällisyyttä. Kun rekkaa ohitettiin pitkällä suoralla jossa rekka satasen alueella ajoi varmaan rajoitinta päin yhdeksääkymppiä. Ammattilaisia on tähän saakka tullut kunnioitettua fiksuina mutta se alkaa kyllä krapista kovaa. Ohitus taittui aivan turvallisesti ennen vastaantulijoita rekan ohi mutta mitä tekikään arvon rahtarimme. Löi torven soimaan. Olin aivan ymmyrkäisenä. Vastaantulijatkaan eivät sentään ottaneet mitään kantaa mutta tämä ”oikea teiden ritari” avitti ohitusta alkamalla torveamaan! Miten ihmeessä se avittaa ohitusta? Mutta kait hän provosoitui kun siihen mennessä ei kukaan ollut yrittänyt vaan jonoa oli perässä ja paljon. Mitään sulkuviivaa tai muuta häikkää ei ollut.

Oliskohan Jessen nyt vanhenmiten köröteltävä mökkimatkat Pökötillä vähän pienempiä teitä pitkin. Aikaa ja hyvät patonkieväät vain mukaan!

Ja Toloppa, minä sentään käyn näöntarkastuksessa viiden vuoden välein koska omaan kuorma-autokortin. Ja todella aion sen pitääkkin vielä kotvan aikaa. Olen nimittäin sellaista vielä tarpeenkin ja aivan lähitulevaisuudessakin taas. Olisin suht varma että näen nytkin aivan normisti koska edellisestä tarkastuksesta aika vähän aikaa. En edes tarvitse ajamisessa silmälaseja vielä.

Tällä pelillä Jesse voisi näytellä mökkiteiden rekkamiehille ja kaikille muillekin takavaloja: Dodge Challenger SRT Demon. Ensimmäiset autot tulevat myyntiin lähiaikoina.  Dodgen mukaan Demon on maailman nopein tuotantoauto varttimaililla. Se on tehnyt ennätyksen myös g-voimillaan, ollen maailman ensimmäinen tuotantoauto, joka keulii kiihdytyksessä. Ahdettu 6,2 litran Hemi Demon V-8-moottori kehittää 840 hevosvoimaa. Auto kiihtyy 2,3 sekunnissa 60 mailiin eli 96,6 kilometriin tunnissa.