Keskustelut Tekniikka Metsänomistajan parempi uusi auto

Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 5,990)
  • Metsänomistajan parempi uusi auto

    Nyt siis on aika etsiä uudempi auto.
    Parametrit:
    Mukavuus maantiellä
    Ilmastoitu
    Automaatti
    Bensiini
    käytetty alle 10v
    kilometrit alle 150 000
    Hinta alle 10 000€
    Ei nahkapenkkejä, pakuja, varmareita ei shitty maastureita
    Optiot:
    neliveto

    Merkkejä:
    Volvo S60 tai S80, ei äksiä
    Citroen
    Muita?

    Ruotsista tai saksasta tuonnin kannattavuus?

  • Jätkä Jätkä

    Kyllähän se riittää, jos on enemmän kuin yksi auto käytettävissä, että yhdessä autossa on vetokoukku, jos toiminta on yleensä sellaista, että kuljetellaan peräkärryllä jotain.

    Minullakin on se ykkösauto vain henkilökuljetukseen varattuna ja nytkin se on menossa tuolla jossain ja kilometrejä tulee reippaasti.

    Visakallo Visakallo

    Mikähän siinä on, etten ole koskaan tarvinut erikseen metsäautoa, vaikka asun eri paikassa kuin metsät ovat. Mielestäni ne ovat tulleet kohtalaisesti hoidettuakin, eikä autoanikaan ole ryöttäiseksi moitittu.

    jees h-valta

    Eipä varmaan tarvita erillistä metsäautoa jos sitä ei ole. Mutta kun se on, se vain on tosi huoleton versio jos itse metsässä jotain tekee. En minä ainakaan monia vaatteita viitsi kuljetella ja vaihdella kun metsään töihin lähden. Ja silti joskus aina pääsee vesisade yllättämään ja joudut istumaan hyväänkiin penkkiin märillä vaatteilla. Siitähän se tavallaan alkaa se auton ränstyminen ja metsälle haiseminen. Aika monet kerrat on tosiaan ollut helppo kipata roinat lavalle katteen alle ja nopeasti kotiin vaihtamaan kuivaa ylle. Juuri nämä syksyn kelit on arvaamattomimpia enkä tosiaan halua sotkea uutta autoa kaikenmaailman metsärensseleillä. Kyllähän siellä metsän reunassa voi kuutioita käydä tieltä paremmallakin autolla tsekkaamassa mutta nuo työkeikat. Nytkin kun kävin avolavalla tuoreinta ostostani eli metsätilaa kiertämässä oli tuliaisena muutama hirvikärpänen ja tuskin niiden autossa singahtelusta olisi paljoa kiitelty seuraavaan yhteiseen ajelureissuun lähdettäessä. Pieniä mutta tärkeitä ominaisuuksia on avolava-auto täys. Mutta visakallon kuutiot ovat varmasti siinä mallissa että Mazdaa ei tarvitse edes parkkiin laittaa vaan antaa sen hakkaavan yhtiön toimittaa paperilla tai sähköpostilla tiedot. Minun tarvii vielä hiukan jalkautua metsän puolellekkin kurkkaamaan. Tosin vasta kun tarjous oli jo hyväksytty tietysti. mitäs niitä turhaan koohaa.

    Visakallo Visakallo

    Aivan normaalit 10-20 hehtaarin vuosittaiset raivaukset tehdään itse, ja joku hehtaari istutetaankin, joten ei se nyt ihan auton ikkunasta katsoen tahdo toteutua. Jos olisit yhteiselle kesäretkellemme ehtinyt, ei minun tarvitsisi näitä asioita jälleen sinulle Jesse kerrata. Kyllähän  puukauppoja suunnitellessakin tulee metsässä käytyä ihan normaalisti. Onhan puumäärät käytävä arvioimassa mahdollisimman tarkasti, jotta tietää, mitä on tarjoamassa ja myymässä. En oikein ymmärrä, miten tarjouksia voisi muuten kunnolla verratakaan.

    Visakallo Visakallo

    Taloussanomien mukaan Teollisuusliitto on ilmoittanut keskeyttävänsä autoliikeketju Delta Auton maahan tuomien autojen maahantuontitarkastukset ja  luovutukset asiakkaille.
    Tänään ilmoitettujen toimien lisäksi voimassa on liiton asettama hakusaarto, joka koskee Delta Auton lisäksi Delta Motor Groupia sekä Kia Motors Finlandia.
    Teollisuusliitto syyttää Delta Autoa työntekijöiden painostamisesta ja uhkailusta, asentajien toimenkuvien yksipuolisesta muuttamisesta sekä laittomista irtisanomisista.

    Gla Gla

    Puuki: ”Pienet moottorit lämpiää tavallista enemmän kun joutuvat koville. Turboahdin varsinkin käy kuumana eikä moottorit kestä välttämättä niin  hyvin kuin pitäisi. Päästöt lisääntyy samalla niistä normikulutuslukemilla saaduista arvoista.”

    En ole kuullutkaan, että pikkumoottoreilla olisi tuollainen lämpiämisongelma. Valmistajan tehtävänä on mitoittaa moottorin jäähdytys lämmön tuottoa vastaavalle tasolle ja jos tässä on epäonnistuttu, kyse ei ole pikkumoottoriin liittyvästä ongelmasta, vaan valmistajan jäädytysjärjestelmän mitoitukseen liittyvästä ongelmasta, millä ei ole mitään tekemistä iskutilavuuden kanssa.

    Jos konetta pitää rasittaa normaalia enemmän, silloin käyttöikä lyhenee. Tuo kuitenkin riippuu tehosta eli tehotonta moottoria joudutaan rasittamaan enemmän kuin tehokkaampaa. Jos pikkumoottorin teho on riittävä auton tarpeisiin kuten yleensä on, ei sitä tarvitse rasittaa sen enempää kuin vastaavan tehoista isompaakaan. Otetaan esimerkiksi vaikka Mazdan tai Toyotan 1,8…2-litraiset vapaastihengittävät, joista irtoaa suunnilleen saman verran tehoa kuin n. 1,4-litraisista turboista. Minun käsittääkseni molempia kuormitetaan saman verran, jos ajotapa on samanlainen. Oletko eri mieltä Puuki?

    Päästöt toki lisääntyy normikulutuksilla saaduista arvoista aina, kun moottoria rasitetaan normikulutuksen ajosykliä enemmän. Koskee niin pieniä kuin isojakin moottoreita.

    Puuki: ”Jos halua riittää selvittää väitteiden todenperäisyyttä pikkukoneiden kestävyysongelmista, niin löytyy varmaan googlettamalla.”

    Kun laittaa aihetta koskevia hakusanoja, tulee lähinnä vastaan VAG:n TSI-moottoreiden ongelmia. Siinä kyse on jakopäähän liittyvistä ongelmista ja siinä ei ole kyse pikkuturboista, kun konsernissa sama ongelma koskee isompiakin koneita. Olihan Jessen Touaregissakin ketju venynyt. Sitten tulee linkkejä, missä joku ns. asiantuntija esittää samanlaisia epäilyjä kuin sinäkin. Faktaa ei kuitenkaan löydy. Jos löytyy, olistko ystävällinen ja laittaisit sellaista jakoon? Voitaisiin lopettaa tämä jatkuva juupaseipäs-keskustelu.

    Gla Gla

    Visakallo: ”Auton todellisen kutuksen mittaukseen on vain yksi ainoa keino, jota Gla varmasti käyttääkin, eli kirjata ostetut litrat ja ajetut kilometrit ylös. Sillä saadaan näkyviin mm. kesä- ja talvikulutuksen ero, ja se, lisääntyykö kulutus auton iän myötä, yms.”

    En ole kirjannut noita ylös 20 vuoteen, mutta yleensä tankkausten yhteydessä silti lasken edellisen tankillisen kulutuksen ja nollaan trippimittarin. Ajotietokone laskee keskikulutusta pidemmältä ajalta. Muutaman desin ero tuolla tavalla saaduissa lukemissa on, kun joskus olen tankillisen jaksolla myös ajotietokonetta seurannut.

    Autolehtien mittausten mukaan ajotietokoneiden tarkkuudessa on haarukkana lähes oikeista luvuista aina yli litran virheeseen.  Ja aina niin, että tietokone näyttää todellista vähemmän. Omissa mittauksissa jää matkamittarin virhe huomioimatta, mikä sekin aavistuksen kaunistaa lukemia. Sikäli käyttökelpoinen menetelmä kyllä on, että erot ajotavassa, vuodenajassa yms. asioissa kyllä tulee luotettavasti esiin.

    Visakallo: ”Mikähän siinä on, etten ole koskaan tarvinut erikseen metsäautoa, vaikka asun eri paikassa kuin metsät ovat.”

    Traktorin pitäminen metsäajoja varten on varmaan mahdollista vain harvoille, kun yleensä metsät ei traktorimatkan etäisyydellä ole.

    Jokin aika sitten paransin eräästä ajourasta n. 300 m osuuden henkilöautolla ajettavaan kuntoon summalla, joka menisi minulla 0,55 litraa nykyistä isommalla kulutuksella. Joka vuosi.  Samalla tuli tehtyä kääntöpaikkakin, johon mahtuu myös parkkiin 2-3 autoa.

    Gla Gla

    Puuki: ”Mutta se, että autolla ei edes pysty peräkärryä vetämään , kertoo heikosta vetokyvystä muutenkin.”

    Suurin syy on vetokoukun puute. Yleensä autoilla voi kärryä vetää, hybrit yms. on poikkeus. Jollekin Toyotalle (Auris hybrid?) katsoin suurimmaksi sallituksi kuormaksi 345 kg eli 200 kilon kärryn jälkeen hyötykuorma on olemattoman pieni. Toki taimilaatikot saa noinkin kuskattua, mutta itse en kärryä tarvitsevana tuollaista autoa valitsisi.

    Jos ei koukkua tarvitse, auton vetokyky lienee käyttäjän tarpeisiin riittävä eli on väärin sanoa vetokyvyn olevan heikko.

    Gla Gla

    Jees: ” En minä ainakaan monia vaatteita viitsi kuljetella ja vaihdella kun metsään töihin lähden. Ja silti joskus aina pääsee vesisade yllättämään ja joudut istumaan hyväänkiin penkkiin märillä vaatteilla.”

    Kieltämättä yksi vanhalla autolla ajamisen etu on se, ettei ihan jokaisesta tahrasta tarvitse mieltään pahoittaa. Lapsiperheessä metsäajot on kuitenkin vähiten tahroja tuottavaa käyttöä ja kun siitä huolimatta sisusta on pysynyt yllättävän vähällä siivouksella riittävän puhtaana, en asiaa sinun näkökohdallasi voi perustella. Penkille voi laittaa irtosuojan, jos mielummin märissä tai likaisissa vaatteissa haluaa matkustaa. Niin ammattilaisetkin tekee, ei nekään työkalujansa sotke. Suojuksiakin usein heidän autoissaan näkee. Katsoo vain, että suojus sopii yhteen sivuturvatyynyjen kanssa. Itse kyllä yleensä vaihdan kuivat vaatteet matkalle, paljon ikävämpää märissä vaatteissa on matkustaa kuin vaihtaa ne kuiviin. Tavaratilan pohjallakin on irtomatto ja tarvittaessa sahan alla sanomalehti. Ei haise tavaratilakaan bensalle.

    Visakallo Visakallo

    Tarkennetaan vielä, etten käytä traktoria, mönkijää enkä moottorikelkkaa metsätöissä, ainostaan yhtä henkilöautoa. Perinteinen nonikerroksinen paperisäkki ja pätkä narua on toimiva kuljetussuoja niin moottori- kuin raivaussahallekin. 2/3  ajamistani kilometreistä on erilaisia työajoja, joten haluan tehdä ne mahdollisimman mukavasti.

Esillä 10 vastausta, 4,341 - 4,350 (kaikkiaan 5,990)