Metsänomistajan parempi uusi auto

Puuki, tanskalainen tutkimus antaa ajattelemisen aihetta siitä, mikä yhteiskuntaa hyödyttää ja mikä ei. Autoilusta kyllä kerätään veroja paljon, mutta tiestön kunnossapitoon käytettävä osuus on vain yksi osa autoilusta aiheutuvia kustannuksia. Tarkkaa laskelmaa Suomessa tuskin on tehty, mutta viivan alle ei todellisuudessa jää läheskään sitä määrää, mitä kerättyjen verojen ja tiestön ylläpitoon palautuvien verojen erotuksen perusteella yleensä kuvitellaan.

Toki 120 g/km ei ole käytännössä parempi kuin vähän enemmän päästävä. Tai riippuu tietysti siitä, kuinka vähän enemmän päästävästä puhutaan. Autokannan suhteen kuitenkin ainoa keino on suosia vähäpäästöistä kalustoa ja vuosi vuodelta kehitys menee oikeaan suuntaan, vaikkakin turhan hitaasti. Vuonna 2006 keskimääräinen päästötaso oli 179 g/km. Mutta vaikka päästöjen mittaustapaan liittyy ongelmia, silti uusien autojen kulutukset ovat laskussa. Tilannetta ei kuitenkaan paranna se, ettei pidä päästöjä merkittävänä asiana.

Pyöräily ja kävely ovat tosiaan hyviä vaihtoehtoja kulkumuodon valinnassa. Tiesitkö, että suurissa kaupungeissa puolet autoilla ajettavista matkoista on enintään 5 km. Onhan suhde järjen vastainen maassamme, jossa perinteisesti autoilua on pidetty kalliina. Rapakuntoisten suomalaisten laiskuus taitaa silti olla rahaakin tehokkaampi motivaattoori. Mutta valtio onkin heräänyt asiaan jo vuosia sitten ja laatinut vuoteen 2020 ulottuvan strategian jalankulun ja pyöräilyn suosion kasvattamiseksi lyhyilla matkoilla.  Ja ainakin pyöräily on kasvattanut suosiota.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi auton päästötason merkitystä pitää jatkuvasti väheksyä esim. rinnastuksilla metaaniin.

Vanha ja kohtalaisen paljon ajettuhan autoni on. Pari vuotta jos vielä pysyy kasassa ja sitten uusi tilalle. Vanhan arvo alkaa olla sitä luokkaa, että melkein sama vaikka ajaisi suoraan romuttamolle. Tietty jos romutuspalkkio saa jatkoa, alaraja auton arvolle on siinä. Jossain on esitetty jopa 3000 euroa, joten siinä tapauksessa autoni arvo tuskin enää merkittävästi laskisi. Öljyä ei muuten tarvi koneeseen huoltovälillä lisätä, eikä pinnaltaan kiristyneitä ohittelijoita minun kohdalleni satu yhtään enempää kuin muillekaan vastaavilla nopeuksilla ajaville. Ne, joilla on tarvetta ohitella, joutuvat ajamaan ylinopeutta ottaakseen minut kiinni. Ja siinähän sitä polttoainetta palaa. Sinun ohituksillehan vastaantulijat valoja vilkuttelevat, mutta ehkä vika on ohitettavan autovalinnassa.

Mielestäni autot kannattaa ajaa loppuun, mutta kun vaihdon aika tulee, on syytä valita mahdollisiman vähän kuluttava. Ja koska en korkeakorista nelivetoa tarvitse, ei minun ole mitään järkeä sellaista hankkia. Jälleen toistan, että muut hankkikoot sellaisen kun katsovat tarvitsevansa. Tässä keskustelussa on ollut kyse ihan muusta asiasta.

Talvisista töistä muuten vielä sen verran, että polttopuita minulla riittää tien varsiltakin. Maasturilla ei tarvitse sen takia umpihankeen ajella, enkä viitsi edes laskea polttopuiden hintaa, jos niihin maasturia tarvitaan. Ja jos ensiharvennusta teen, tiet pysyy auki ajamallakin.

Ohi vaikka porolla. Kyllä se on GLA:n ostettava uusi Xc90. Jarruttaa automaattisesti ku havaitsee hirven. Mutta hirviliikenne taitaa olla vain keppihevonen kun kerta pikku purkissa ei pelota.

AR haveilee jo joulusta, mutta kyllä noissa unissa reki ohittaa siinä Volvon kuin Corollankin.

Minun tuntemuksillani ei ole mitään merkitystä hirvipolitiikan suhteen. Mutta uutta Xc90:stä en pystyisi järkevästi rahoittamaan, kuten ei useimmat muutkaan, joten siinä täytyy kyllä antaa turvallisuudelle periksi. Ehkä riistahallinto ei tätä ymmärrä, kun liikenneturvallisuudella ei ole merkitystä tavoiteltavan hirvikannan kokoa määriteltäessä.

Joo-o, v2000 Corollassa on n. 2 turvatyynyä, uudessa Volvossa varmaan n.20. 90-luvun Volvoissakin on turvatyynyä ja sivutörmäyssuojaa enemmän kuin Corollassa. Miten Ruotsalaiset pärjää? Turvallisilla autoilla. Kyllä panssarivaunulla ajaa mieluummin hirveä päin tai ojaan katolleen. Käytetyn Volvo maasturin saat uuden Corollan hinnalla. Pitää olla massaa ja rautaa, että pienet porot ei tunnu missään.