Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

  • Tämä aihe sisältää 100 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPuuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 100)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • Puuki

    Muistelen että rankojen ojiin laittamisen hyöty perustuu niihin kertyvän kasvuston ravinteiden keräykseen eikä aik. mainittuun jhnkin ”vesipartikkeliin reagointiin”.  Veden virtaus hidastuu ja puunippujen pinnoilla kasvavat kasvit kerää vedestä ravinteita.     Uusia vedenpuhdituskeinoja  on kehitetty  ja otettu käyttöön ainakin jo 80-luvulta lähtien (mm. kaivukatkot , laskeutusaltaat ja valutuskentät ).        Pajukasvustojen käyttö olisi tehokas keino puhdistaa myös kaivosten jätevesien pilaamia maita ja estää vesien saastumista mutta kaivoslaissa ei taida olla juuri mitään vaatimuksia sille .

    Mettämakuri

    Vielä vuonna -99 vedettiin ojat suoraan jokeen, meni hyvät kalapaikat.

    Metsurilla loppuu leipä jos kaataa ojat puita täyteen, motomiehen tekemänä sama muuttuu vesistön puhdistukseksi.

    Rukopiikki

    Ojituksilla on taattu halvan sellupuun saanti. Hyötyjät isojen firmojen omistajat. Haitan kärsijät ranta-asukkaat läpi Suomen maan. Metsänomistaja puut kenkkäkaupalla ojituksiltaan myy ja käy paskasessa rannassaan särkiä ja lahnoja onkimassa. Saunavedet porakaivosta.

     

    Rane

    Rukopiikin kirjoituksen jälkeen myös hiukan faktaa.Metsäojitus siis vaikuttaa Suomessa käytännössä kaikkiin vesistöihin.Syken mittausten mukaan suurin osa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa.

    Onko mökkivesistösi rapakunnossa vai priimaa? Tarkista tilanne nettikartasta – vesien uusin kuntokartta kattaa koko Suomen | Yle Uutiset | yle.fi

    Rukopiikki

    No sitä ei tarvitse nettikartoista katsella kun melkeen joka päivä vesillä liikkuu ja kalaa pyytää. Verkoista näkee mitä moskaa siellä vedessä on. Mutta kun ne verkot likaantuu nykyään niin äkkiä ettei ne enää pyydä kalaa.

    Rukopiikki

    Jostain syystä noissa omankin alueen vesistöissä nämä kartat on kauan näyttäneet sitä samaa, vaikka vesi on nykyään selkeästi likaisempaa.

    Kalle Kehveli

    Missä paljon ihmisiä, siellä paljon paskaa. Isojen kaupunkien asukkaita pitäisi verottaa rajusti paskaverolla, hiilensidontaa ei näillä ihmisillä lainkaan, vain kulutusta.

    Rane

    ”kartat on kauan näyttäneet sitä samaa,”

    No nämä Syken laboratoriossa analysoidut näytteethän ovat mitä sattuu.Rukopiikin verkot kertoo totuuden.

    Rukopiikki

    Voivathan ne olla mitä sattuu. Systemaattista virhettä voi olla ja ilmeisesti harvoin niitä otetaan ja mistä ja milloin, paljo vaikuttavia tekijöitä. Eikähän ne vedet kovin hyviä ole niiden näytteidenkään mukaan. Minkä paljaalla silmällä näkee niin ei siihen laboratorioita tarvitse. On sitä vesien puhdistumista odoteltu että jos puhdistuisi edes 90-luvun tasolle. Silloin saattoi vielä verkkoja kohtuu hyvin pitää. Olisi monelle valaiseva kokemus tulla nykyään verkkoavennolle ja nähdä mikä multakanahka siihen tulee kun ruskeat limaiset verkot sieltä vetää. Joskus ennen ne verkot olivat aina puhtaita ja siitä saattoi vielä vaikka kahvivedet kopasta.

    Visakallo Visakallo

    Näkyy kaikkein metsäisimmän Suomen järvet olevan parhaimmassa kunnossa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 100)