› Keskustelut › Harrastukset › Metsäpeuran palauttaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5

  • Metsäpeuran palauttaminen

    Sent on: 6.12.2014, 12:52

    Viikon hyvä uutinen. Metsäpeuran palauttamista eri puolille Suomea harkitaan. Jos sen kannan saisi nostettua korkeammalle tasolle, voitaisiin siitä saada uusi riistaeläin, joka EHKÄ aiheuttaisi vähemmän vahinkoa ihmisille ja luonnolle kuin metsäkauris, valkohäntäpeura, poro ja hirvi. (Joiden kannan pitäisi sitten vastaavasti laskea.)

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Metsuri motokuski 6.12.2014, 13:23

    Niin sehän on poron sukulainen ja ilmeisesti ruokavalio on samaa luokkaa. Mitäs sitten jos metsävahinkoja syntyy ? Tapatetaanko se taas sukupuuttoon siirtoalueilta ?

    Tämä oli vähän ironista mutta kannatan ehdottomasti metsäpeuran paluuistutuksia. Nyt jo itärajalla on niin kova petopaine Kuhmon peuroihin että kanta on alkanut taantumaan jo huolestuttavasti.

    Pähkäilijä 6.12.2014, 14:04

    Valkohäntäpeura on Suomen luontoon kuulumaton vieraseläin joten sen kannan hävittäminen olisi aiheellista.

    EDIT – metsäkauris samoin

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.12.2014, 15:10

    No sanopas 6m3 jos tiedät, mitä metsäpeura syö? Tuskin se ainakaan pahempi olisi metsätaloudellisesti kuin poro ja hirvi?

    Itse asiassa täytyisi laskea laidunten kantokyky ja laidunten omistajien sietokyky alueittain ja kaikkia hirvieläimiä yhteensä saisi olla vain sen verran. Jonkinlainen osallistavan suunnittelun sovellus siis, työkaluna alueellinen riistaneuvosto.

    6 m3 6 m3 6.12.2014, 15:56

    Metsäpeuran eväisiin kuuluu pääasiassa jäkälä. Suolta syövät raatetta yms.
    Heinäpelloilla kelpaa heinä. Puutarhassa kelpaa mansikat, kyssäkaalit, ryvässipulit ja salaatit.

    Taimikoitten syönnistä ei ole havaintoja.
    Suurimmat vahingot taimikoissa tullenee talviaikaisesta laiduntamisesta, kun peuratokka kaivelee jäkälää istutusalueilta.

    Vaellustahti länteen metsäpeuralla 80-luvun lopulta vuosituhannen taitteeseen oli n. 10 km vuodessa.
    Kun susitilanne Kainuussa räjähti käsiin, myös metsäpeurakanta on kääntynyt hälyttävään laskuun.

    Suurimmat haitat metsäpeura kannoista Kuhmossa oli peltojen talvilaidunnus.
    Se aiheutti ruohoille talvipoltetta ja sitä kautta heinäsadon menetyksiä.
    Epäiltiin myös suolistoloisten siirtymistä lypsykarjaan.
    Sitämyötä viljelyksiä aidattiin estämään peurojen laiduntamista.

    Pinsiön vaari 6.12.2014, 19:18

    Kyllä metsäpeura pitää säilyttää. Sehän oli vuosisatoja tärkein riista meille suomalaisille. Missään muualla peuraa ei kuitenkaan suojella. Susia sitävastoin on pitkin Eurooppaa ja suojelukin käynnissä laajalti. Annetaan muiden maiden hoitaa tämän pedon suojelua. Myös hirvet ei ole sukupuuton uhan alaisia. Uskoisin että riistalihan tuotanto tulisi peuroilla edullisemmaksi hirviin verrattuna. Ainakin peuravahingot liikenteessä, metsissä ja pelloilla olisi pienempiä.

    Puun takaa 6.12.2014, 20:53

    Helsingin Sanomissa kerrottiin biisonien kasvatuksesta Suomessa.
    Tällä menolla puuttomat, heinää ja muuta rojua kasvavat alueet tulevat meillä lisääntymään.
    Tuleeko niistä biisonilaumojen laitumia?

    6 m3 6 m3 6.12.2014, 20:54

    Pearls for the pigs. 🙁

    Johan eräs totesi miehekkäästi että kuormaan samanverta susia.

    t. nm. Metsäpeuran muuton ja kannan kasvun tyrehtymisen esiintymisalueella seurannut.

    6 m3 6 m3 6.12.2014, 21:06

    Johan niitä biisoneita Sotkamossa Laakajärvellä vaeltelee, aitauksessa tosin. 🙂

    Palatatakseni tuohon metsäpeuran ruokavalioon.
    Nekin heinäpeltojen pilaantumis väitteet on tainneet painua unholaan.
    Päällimmäisenä on huoli kannan elinvoimaisena säilymisestä.
    Valtakunnanrajan takana kantaa verottaa pedot ja salametsästys.
    Täällä Suomen puolella yltiöpäinen sudensuojelu.

    jhn6610 9.12.2014, 18:37

    Joku peura hankaa sarviaan metrisiin kuusiin ja mäntyihin. Kuivuu kuoliaaksi. Latva kerkät maistuvat alle metrisistä.

    6 m3 6 m3 25.4.2015, 20:06

    Kun katsoo keskellä metsäpeura laitumia peurojen vaellusta vasomisalueelle, niin väkisinkin vetää mielen apeaksi.
    Vaeltavissa laumoissa on alle kymmenen yksilöä.
    Kymmenen vuotta taapäin laumoissa saattoi olla kymmeniä yksilöitä.
    Kaksikymmentä vuotta taaksepäin Lentualla näki jopa 150 yksilöä samassa laumassa.

    Maailmanlaajuisesti ottaen metsäpeuroja on alle 2000 yksilöä.
    Susia kymmenin tuhansin.
    Kumpi on siis uhanalaisempi?

    Kummastusta aiheuttaa että nämä suden/puunhalaajat Pohjanmaalta valittivat Kainuun kannanhoidollisista luvista sudenmetsästykseen liittyen.
    Kun valituksia ei käsitelty, koska valittaja ei ollut paikallinen, niin nämä ”sankarit” perustivat Kuhmoon ”luonnonsuojelujärjestön” alaosaston voidakseen tulevaisuudessa saada valituksensa käsiteltäväksi?
    Mainittakoon että paikalliset luonnonsuojelijat eivät noita valituksia tehneet.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5