› Keskustelut › Harrastukset › Metsäpeuran palauttaminen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5

  • Metsäpeuran palauttaminen

    Sent on: 6.12.2014, 12:52

    Viikon hyvä uutinen. Metsäpeuran palauttamista eri puolille Suomea harkitaan. Jos sen kannan saisi nostettua korkeammalle tasolle, voitaisiin siitä saada uusi riistaeläin, joka EHKÄ aiheuttaisi vähemmän vahinkoa ihmisille ja luonnolle kuin metsäkauris, valkohäntäpeura, poro ja hirvi. (Joiden kannan pitäisi sitten vastaavasti laskea.)

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2015, 13:13

    Aha. Bongasin vaan jostain lehtikirjoituksesta, että jollain seuralla olisi ollut kahdeksan lupaa hirvelle ja kaksi metsäpeuralle. Jospa siinä tarkoitettiinkin metsäkaurista.

    6 m3 6 m3 21.5.2015, 16:06

    ”Metsästyslain 26 §:n mukaan Suomen riistakeskus voi myöntää pyyntiluvan kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen.Hirvieläimen pyyntilupaa koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30. päivänä huhtikuuta sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu.”

    Tuossa vielä selvennys metsästyslainsäädönnöstä kopsattuna.
    Perusteet metsästykselle voivat olla kannanhoidolliset, vahinkoperusteiset jne,,,
    Metsäpeuran kyseessä ollessa on vielä pitkä matka siihen, että siitä tulisi metsästettävä riistaeläin jolle myönnettäisiin vuosittain pyyntilupia.

    6 m3 6 m3 22.5.2015, 10:37

    Voidaanhan metsäpeurallekin myöntää pyyntilupia.
    Kainuuseen niitä ei ole myönnetty tuon kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.
    Suomenselälle on myönnetty 2013 15 pyyntilupaa, myöhemmin lupamäärät sielläkin lienee pienentyneet.

    Niin, ja metsäkauriillehan ei enää tarvitse pyyntilupaa, vain metsästysoikeus alueelle riittää. Noin on ollut jo vuodesta 2005.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.5.2015, 12:49

    Metsäpeura ansaitsee kyllä huomion vaihtoehtoisena riistaeläimenä – siis vaihtoehtona hirvelle. Kaikkien muiden sorkkaeläinten kantoja joutaa vähentää. Olen alkanut epäillä että tämä TUHOTALOUS lopettaa Suomesta kokonaisen elinkeinon: metsäpuiden taimitarhat!
    Mäntyä ja koivua ei kannata tietyillä alueilla istuttaa, ja kuusia vaivaavat sienitaudit ja kaarnakuoriaiset.

    6 m3 6 m3 30.5.2015, 13:42

    Miksipä ei. Siihen on vain pitkä matka ainakin täällä Kainuussa. Petopainetta metsäpeuran hyväksi pitäisi vähentää reilusti.

    Viitenä viikonloppuna olen käynyt retkeilemässä vasomisalueilla.
    Pelottavan tyhjää.
    Suden ulosteita kyllä löytyy, höystettynä peurankarvoilla.
    Peurojen levittäytyminen lännemmäksi näyttää totaalisesti pysähtyneen.
    Varmin paikka bongata metsäpeuroja Kainuussa on talvisaikaan Sotkamon kirkonkylän liepeillä, itäpuolella.

    6 m3 6 m3 25.9.2015, 20:17

    Joo. Suomenselän alueelle myönnetty tänävuonna 17 pyyntilupaa. Ilmeisesti petrakanta voi siellä suht hyvin.

    Missähän muuten asustaa se ”kapea sarvinen” petrakanta? Näköjään Korkeasaaressa Wikipedian mukaan.

    Muutaman kerran törmännyt kuluvana syksynä petrahirvaaseen jolla sarvet ”syltä kapeat”.
    Mm. tuossa profiilikuvassa oleva yksilö, kovin vain oli ujo, ei tullut houkuttelemallakaan lähemmäksi kuvattavaksi. Kännykameran zoomi ei kerro kaikkia ulottuvuuksia.
    Kulki sopivasti parin koivupuskan välistä heilauttaen molemminpuolin vesoja.
    Puskien välin kävin mittaamassa, oli vain 153 cm, (sataviisikymmentäkolme senttimetriä), sarvien kärkiväli.

    6 m3 6 m3 7.2.2016, 13:32

    Googlaamalla tuon em. otsikon löytää tietoa metsäpeuran ahdingosta
    Kuhmon peurapalkisilta.

    Joku paremmin tietävä kyllä on tyrmännyt väitteen petopaineen vaikutuksesta kannan kehittymiseen.
    Mm. joku 60-luvulla noilla seutuvilla opettajana ollut, nykyään eläkepäiviään kehäkolmosen sisällä viettävä.
    Samoin kuin Oulun suunnalla vaikuttava luontokuvaaja.
    Kolmantena taisi olla Saksassa vaikuttava, kainuulais lähtöinen tekniikan lisensiaatti, (muistinvarainen tieto), joka myös vakuutteli ettei pedoilla ole vaikutusta metsäpeurakannan taantumiseen alueella.
    Samaten tämä Saksassa vaikuttava maastamuuttaja haki referenssejä Yellowstonesta, niinkuin täälläkin on tehty.

    Paikallislehti Kuhmolaisessa ja Kainuunsanomissa oli äskettäin Luken tutkijoitten kirjoittama artikkeli tuosta peurakannan taantumisesta.
    Äkkiseltään en valitettavasti löytänyt artikkelia netistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.2.2016, 16:19

    Metsäpeura-asiaa ja muutakin ajankohtaista riistatietoa:

    http://www.metla.fi/tapahtumat/2016/riistapaivat-2016/ohjelma.htm

    Paasivaaran esityksen mukaan peurat liikkuvat kohtalaisen suppealla alueella. Luulisi että tuolle alueelle (Kuhmo, Suomenselkä) voisi kohdistaa joitakin sudenkaatolupia. Esityksessä kyllä puhutaan ”näennäispetopaineesta”, mutta ellei kantaa rajoita susi, niin mikä sitten?

    Metsäpeuran kanta on niin pieni, ottaen huomioon kannan pienuuden myös Venäjän puolella, että sitä ei pitäisi kaataa lainkaan. Esityksen mukaan kannan uusiutumisnopeus on liian pieni molemmin puolin rajaa.

    Tuota haaskojen käyttöä en oikein ymmärtänyt. Kuka haaskoja vie luontoon ja mitä tarkoitusta varten? Turistien houkuttelemiseksi? Haittaavatko haaskat metsäpeuroja, kun ne houkuttelevat petoja?

    6 m3 6 m3 7.2.2016, 17:00

    ”Pitkään jatkunut heikko vasatuotto näkyy jo metsäpeurakannan ikärakenteessa, joka on silminnähden vanhaa.
    Tämä on havaittu erityisesti merkinnöissä, joissa on vaikea löytää nuoria sukukypsiä peuravaatimia tutkimusta varten.”

    ”Nykyisen laskennan ja panta-aineiston mukaan suurin metsäpeuran vasakato näyttää siis käyvän valtakunnanrajan molemmin puolin Itä- ja Koillis-Kuhmon kohdalla ja siitä edelleen Venäjän puolelle Suomussalmen eteläosan kohdalla.
    Kuhmon Viiksimon eteläpuolisilta alueilta itärajan läheisyydestä ei ole viimevuosina saatu laskentaan syksyisin enää enää lauma havaintoja.”
    (Mainitulle alueelle, vanha vasomis alue, keskittyy useammankin ”kuvaus safari yrittäjien” turisteille järjestämät petoeläin kuvaushaaskat.)

    Kuhmolainen 19.1.2016

    6 m3 6 m3 7.2.2016, 17:10

    ”Peurat käyttävät erityisesti avosoiden reunametsiä vasontaan ja suoalueita kesälaitumena.
    Senkaltaisia likimain luonnontilaisia metsäpeurojen vasomisalueita löytyy Elimyssalon lisäksi pohjoisemmasta Iso-Palosen ja Juortanansalon suojelualueilta, jotka vielä muutamia vuosia sitten olivat keskeisiä Kainuun metsäpeurojen kesälaidunalueita- puhumattakaan näillä kohden ja pohjoisempana Venäjän puolella olevista, erämaista ja lähes luonnontilaisista Kainuun metsäpeurojen vasomisalueista.”
    (Juurikin noille seutuville keskittyy rajan takana olevat petoreservaatit joista saadaan loputtomasti täydennystä mm. Suomen ”uhanalaiseen susikantaan”.)

    lähde sama kuin edellä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 49)
1 2 3 4 5