Keskustelut Harrastukset Metsäpeuran palauttaminen

  • Tämä aihe sisältää 49 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta sitten 6 m36 m3 toimesta.
Esillä 9 vastausta, 41 - 49 (kaikkiaan 49)
  • Metsäpeuran palauttaminen

    Viikon hyvä uutinen. Metsäpeuran palauttamista eri puolille Suomea harkitaan. Jos sen kannan saisi nostettua korkeammalle tasolle, voitaisiin siitä saada uusi riistaeläin, joka EHKÄ aiheuttaisi vähemmän vahinkoa ihmisille ja luonnolle kuin metsäkauris, valkohäntäpeura, poro ja hirvi. (Joiden kannan pitäisi sitten vastaavasti laskea.)

  • 6 m3 6 m3

    Niin, onhan tuo Jeevesin tuntema lihaa syövä päiväpetoeläin tuttu täälläkin.
    Parhaiten sen pedon ruokailun merkit löytää Kostamukseen johtavan tien varresta, ja etenkin levähdyspaikoilta.
    Tyhjiä Prisman suojakaasupakkauksia, nautaa, kanaa ja possua, harvemmin kalaa.
    Nauttivat eineen ilmeisesti raakana koska merkkejä tulistelusta ei nää.

    Jäljistä päätellen tuo petoeläin liikkuu kumipyörillä. Ruokailun yhteydessä tehdään jarruremontit, hihnojen vaihdot ja pyöränlaakerirempat.

    Yhteinen nimittäjä noilla pedoilla ja susilla on valtakunnan raja, molemmat petoeläin lajit siirtyvät Venäjän rajan taa jossain vaiheessa.
    Työ pyörien päälle noussut laji käy yleensäkin päiväseltään, nykyään nekin käynnit ovat harventuneet.

    6 m3 6 m3

    ”Ajatus elinympäristön rakenteellisen muutoksen suorasta yhteydestä Kainuun metsäpeurakannan taantumaan ei siis saa tukea, koska vielä muutama vuosi sitten peurojen käytössä olleita näennäisesti kunnossa olevia kesälaitumia olisi tarjolla, mutta ne ovat tyhjillään.
    Lisäksi peuravaatimet näyttävät myös hyväkuntoisilta ja vasovat jatkuvasti hyvin, joka sekään ei viittaa laitumien huonoon kuntoon.

    (Vastakkaisia väitteitä on esittänyt biologi Mervi Laaksonen. Ja kas kummaa, hänkin on hakenut referenssejä Pohjois-Amerikkalaisesta tutkimuksesta.)

    Itärajan läheisyydessä Kainuun metsäpeurojen vasomisalueet Kivikiekistä poronhoitoalueen puolelle Suomussalmen Kuivajärvelle asti ovat vähintään kolmen eri susilauman ja yhden susiparin reviirialuetta.
    Aluella saalistaa yhteesä yli 20 sutta. Tämän lisäksi alueella on metsäpeurojen vasomisaikaan tiettävästi kymmeniä karhuja – suhteellisen rajusta viime aikojen metsästysverotuksesta huolimatta.

    Lisäksi ko. alueella ja muuallakin Kuhmossa saalistaa kaksi pienempää suurpetoamme ahma ja ilves.”

    Arto Juntunen, tutkimusmestari, Luonnonvarakeskus
    Antti Paasivaara, tutkija, Luonnonvarakeskus

    Kuhmolainen 19.1.2016

    6 m3 6 m3

    Ja vielä lopuksi poiminta Metsänomistajat lehdesta,
    numerosta 1/2016

    ”Jahtikausi lopuillaan – susien metsästystä kauden päätteeksi

    Kuhmon peurakantaa rasittaa vahvat petokannat. Metsäpeurakantaa talvehtimisalueilla Sotkamossa kurittaa lisäksi vahva ilves- ja susikanta. Petojen tappamia peurojen raatoja on nähtävillä kymmenittäin Tipakselta Lykinnön alueilta saakka.”

    (Havainnon luotettavuutta tuskin vähentää se, että artikkelin on kirjoittanut Sotkamon Mhy:n toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen?)

    jees h-valta

    No en kyllä mielestäni väittänytkään että se auton keilaama olisi samaa kuusmotin metsäpeuraa. Mutta niitä nyt kaikkia lajeja sorkallisia on ainakin tarpeeksi ja suurimmaksi osaksi liikaakin.
    Mitään tarvetta lisää ei kertakaikkiaan ole ja pedot saavat hoitaa tasapainon aivan vapaasti. Metsästäjän kateelliseen pirtaan tämä ei tietysti sovi. Kun siitä pakastimen ylitäytöstä pitää pitää kiinni. Kun pitää ruokkia koirat ja joskus harvoin jopa ihan joku saattaa jopa ruokaakin niistä vääntää.

    6 m3 6 m3

    Niin, ei Jeevesillä liene mitään hävettävää eläinten tunnistamisestaan, onhan ne opit saatu pigupin kajuutasta sorkkaeläinten päitä katsellessa.

    ”Oli kutsuttu taas kerran muuan lapinmies juhlimaan Suomen itsenäisyyttä linnan kutsuille.
    Kun kaukaisen vieraan käyttöön jäi runsaasti ylimääräistä aikaa, se oli käytettävä nähtävyyksien katselemiseen, ja tutustumiskohteeksi valittiin Eläinmuseo.Tottahan lappalainen olisi eläimistä kiinnostunut.
    Siellä olikin Jounille näkemistä kerrakseen, ja kaikki Pohjolan otukset hän tunsi ja ilmoitti myös tuntevansa.

    -Mutta nyt me näytämme teille sellaisen eläimen jota ette varmasti tunne, sanoivat oppaat osoittaen villipeuraa. -Tuo tuossa.
    Jouni vilkaisi eläintä, ja hänen ruskeissa silmissään oli epäluuloinen katse, kun hän kääntyi opastajiinsa päin ja sanoi väkinäisesti naurahtaen:
    -Tieten mie tuon tunnen.
    -Ette voi tuntea, ette ole ikinä nähnytkään.

    Lapinmies hämmentyi selvästikin Helsingin herrojen merkillisestä väitteestä, tassutteli eläimen ympäri, syynäsi ja kurkki sitä joka taholta ja sitten myönsi:
    -Nähnit en tätä killa ole, vaan merkin tunnen. Tieten se on Stuorra-Piera-raukan kunteushärkä.
    -Mikä niin härkä?
    -Na killa se poro on, raavas, purtu poro.”

    (Tuon vierailun jälkeen tuo täytetty poro oli poistettu Eläinmuseosta edustamasta metsäpeuraa.)

    Lainaus kirjasta Suomen peura, Matti Montonen.

    Omat rajalliset kokekemukseni metsäpeurasta rajoittuvat vain neljälle täydelle vuosikymmenelle.
    Noihin vuosiin mahtuu metsäpeuran nousu ja tuho.

    jees h-valta

    Uskoisin kuusmotti että eläinten tunnistaminen ja tuntemus kyllä sujuu minulta aivan sinun kehuskelemaasi tahtia. Olen kyllä metsästyskortin suorittanut ja sitä harrastanut riittävän kauan. Enkä sitä sinällään pidä edes siihen parhaana tapana. Lisäksi olen kyllä jalkautunut lähes päivittäin ja useita kertoja viikossa luontoon ilman asetta. Eilen viimeksi pelätin pari pientä kaurista makooksimasta jo yöseetään kun sattui hiukan pimeän rajoihin tuo liikkuminen lähiluonnossa. Uskallan ja kuljen myös lähiseudun metsissä aivan ilman mitään suunnistus-tahi muita apuja. Muutaman kerran olen hölkötellyt hirviä pois metsäpalstani läheisyydestä vain ajamalla niitä jälkiä pitkin useita kilometrejä. Olen itse kehuakseni melko kätevä jäljestäjäkin vielä. Olinhan koiran korvike tuossa yläasteikäisenä parille vanhemmalle metsästäjälle. Ja jäniskin on aika haastava pimeänhämyn ajettava tiheissä pusikoissa.

    6 m3 6 m3

    Mahtavaa, hatunnoston arvoinen asia tuollaiset jotka sorkkaeläin kammostaan huolimatta, ajavat sickupeillaan vasenta kaistaa sataaviittäkymppiä laskemaan vaivojaan kaihtamatta tulilla istuvia metsästäjiä. Jotka lumilla osaavat jäljestää hirvet, kauriit ja jänikset sähköaidan ympäriltä.
    Juuri sellaisia erämiehiä Suomi tarvitsee rajoittamaan liian suureksi paisunutta sorkkaeläinkantaa.
    Siinä samalla voi hävittää myös alkuperäislajistoon kuuluvat sorkalliset eläimet ja suojella sudet ja muut petoeläimet jotka nälissään hakeutuvat pihapiireihin.

    🙂

    jees h-valta

    Ei vaan siksi kuusmotti kun ihminen ei anna niiden olla laumoissaan rauhassa vaan niitä pitää salaa ja luvalla jaakata jolloin ne saadaan pihoihin. Ei kait ole mitään mieltä väittää että nälissään näillä aivan järjettömillä sorkalliskannoillamme. Susi saalistaa koko laumansa voimalla mutta jos se ajetaan hajalle ovat varsinkin nuoret ja kokemattomat hakemassa helppoa saalista pihoista. Pitäisi mahtua metsästävän väen pirtaan ja mahtuukin ainakin joillekkin ja valitettavasti siinä on tarkoitushakuisuutta.

    6 m3 6 m3

    Onneksi on Avara Luonto dokumentti ohjelmia,,,

Esillä 9 vastausta, 41 - 49 (kaikkiaan 49)