Keskustelut Luonto Metsästäjävastaisuus palstalla

  • This topic has 62 vastausta, 22 kirjoittajaa, and was last updated , sitten by AvatarTolopainen.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 62)
  • Metsästäjävastaisuus palstalla

    Aikani tätä lueskellasi, olen havainnut, että kirjoittajista iso syyttää metsästäjiä hirvieläinvahingoista.

     

    Luonnon tuntemus on kuitenkin vähäisellä tasolla ja sitä ei voida myöntää, että alkujaankin kannat on voineet kasvaa ravinnon lisääntymisen takia. Ja ravinnon lisääntymisen noille otuksille on mahdollistanut nykyinen metsänhoito (viljely)malli.

     

    Metsästäjät kuitenkin tekee joka syksy miljoonia työtunteja pitääkseen hirvieläinkannat kurissa. Metsästäjistä suuri osa on myös maanomistajia. Tekevät siis omalla kustannuksellaan valittajillekin töitä ja hyvää.

     

    Kerätäänpä nyt tähän sitä sitä valitusta aiheesta, miten metsästäjät ei toimi juuri sinun mielesi mukaan.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyse on laajemmasta kokonaisuudesta kuin pelkästään metsästäjistä. Koko hirvieläinkannan hoidon järjestelmästä. Miten tavoitteet asetetaan ja kuullaanko sidosryhmien huolia riittävästi. Ovatko hirvieläinten haitat ja hyödyt tasapainossa.

    Varmaan joku voi valittaa metsästäjistäkin mutta meillä päin paikallistasolla yhteistyö on toiminut hyvin. En oikein näe että metsänhoidon syyllistäminen olisi sen hedelmällisempää: kyllä omia metsiä pitää edelleen voida hoitaa avohakkuin jotka tuottavat hirville ruokamaita.

    rööri roope

    AJ ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikä hätänä rööri?

    puunhalaaja

    Vmt, mikäli en vallan väärin ole ymmäränyt, niin tämä on se iso suunnitelma jonka varassa hirviasioita hoidetaan: https://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014.pdf Lainaan tähän pari kohtaa:

    Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksella hirvikannan tiheys on vuodesta 2004 lähtien pyritty pysyttämään hirvitalousalueittain tiheydessä 2-4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti lukuun ottamatta Keski- ja Ylä-Lappia, missä vastaava tiheystavoite on ollut 0,5-3 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Hirvikannan noustessa tavoitehaarukan ylärajaa suuremmaksi on toistuvasti törmätty laajamittaisiin yhteiskunnan sietokyvyn ylittäviin metsä- ja viljelysvahinkoihin
    sekä lisääntyneisiin hirvionnettomuuksiin. Toisaalta hirvikannan tiheyden laskeminen tavoitehaarukan alarajoille on aiheuttanut hirvikannan ja sen hoidon kannalta haitallisia piirteitä, kuten paikallisia hirvityhjiöitä

    ja

    Hirvitiheyden laskiessa tasolle 2,0 – 2,5 hirveä/1000 ha alkaa hirvikannan epätasaisuus lisääntyä ja syntyä hirvityhjiöitä, mutta edelleen voi olla tihentymäalueita, joilla hirviä on tavoiteltua enemmän. Syntyneiden tyhjiöiden uudelleen täyttyminen voi olla hyvin hidasta. Epätasaisuuden lisääntymisen arvioidaan heikentävän hirvikannan vakautta, vaikeuttavan valikoivaa verotusta ja metsästysmahdollisuuksien tasaista jakautumista sekä edistävän perinnöllisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Myös kannan lisääntyminen voi heikentyä matalilla tiheyksillä, kun lisääntymisikäisten yksilöiden kohtaamiset vähenevät. Näin tapahtuu erityisesti naarasvoittoisissa kannoissa, joissa parhaassa siitosiässä olevia uroksia on vähän. Vasatuoton osalta on viitteitä siitä, että hirvitiheyden laskiessa tasolle 2,0 – 2,5 hirveä/1000 ha alkaa kannan vasatuottokyky pienentyä.

    Eli meidän riistahallinto asettaa tietyt tavoitteet paljoko hirviä sopii olla alueella. Jos tehtäisiin niin kuin sidosryhmät, tyyliin mtk vaatii, ja laskettaisiin sitä kantaa sinne 2,5 ja allekin, syntyisi alueellisia tyhjiöitä. Eli ei piisaisi kaikilla seuroilla tasaisesti ammuttavaa. On ihan totta, että moderni metsätalous on luonut hirville otollisia ruokamaita. Mutta ei tuon lainaamani perusteella voi sanoa niin, että nykyinen hirvikanta on seuraus metsänhoidosta. Ei, se on seurausta tietoisesta toiminnasta, jolla on pyritty takaamaan koko Suomeen vakaa metsästettävä kanta. Paikallisesti metsästäjät ovat sitten saattaneet lyödä ohjeistuksen läskiksi ja asettaa vielä isommat tavoitteet.

    Tuossahan puhutaan lisäksi siitä, että jos kanta laskee alle 2,5, niin sitten hirvet ei enää löydä toisiaan ja ne degeneroituu. Erikoista on se, että lapissa tavoitekanta voi olla tuota pienempi, eikä hirvet ainakaan tiettävästi siellä ole mutatoitunut. Osaatko sinä selittää miksi hirvi pysyy samassa tavoitetiheydessä lapissa reippaana ja raikkaana, mutta etelässä samoissa olosuhteissa surkastuu?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minkäs takia vh-peura on elinvoimainen vaikka kanta on peräisin jostain viidestä yksilöstä? Eli asia ei ole noin suoraan määrästä kiinni.

    vmt

    Enpä sitä osaa sanoa, miksi Lapissa kanta pysyy terveenä pienemmälläkin yksilömäärällä kuin muualla. Oisko niillä siellä helpompi kulkea vaikka?

    Hirvellä ja vhp:llä on sellainen ero, että vhp ja muutkin pienemmät hirvieläimet toimii kiimassa niin, että uros kerää haaremin, ts. yksi uros sitten siittää monta naarasta. Hirvellä se taas ei toimi noin, vaan urokset taistelevat yhdestä naaraasta ja siksi, jos uroksia on vähän, niin naaraita jää siittämättä. Sen on varmasti havainnut jokainen metsästäjäkin, niillä alueilla, missä on kanta on harva ja naaraita on koitettu säästellä…

     

    Vhp:n osalta on varmaan käynyt niin, että yksilöt on olleet tarpeeksi poikkeavia geneettisesti, että taantumaa ei ole käynyt, vaikka vaan muutamasta yksilöstä suomalainen kanta onkin lähtöisin.

    urbo urbo

    No näin, Nooan arkissahan ne kaikki lajit pelastu ja kahesta yksilöstä lähti populaatio kasvaa

    nuori isäntä

    Pyrittäisiinkin tuohon haarukkaan. Täällä paukkuu yläraja koko ajan. Tavoitekin on jättää määrä isoksi , jotta ammuttavaa löytyy varmuudella ja helpolla. Mitä tulee hirvien katettuihin ruokapöytiin niin eipä täällä päin ole vuosiin voinut männyn taimikkoa perustaa. Kuuselle menee lähes kaikki.

    vmt

    Nuori isäntä: Ootko nyt ihana varma, että jätetään määrä isoksi tuosta syystä?

    Ja ne männyn taimikot. Niitä kuitenkin isoimman hirvikannan aikaan muotina perustettiin joka paikkaan, miksi nyt ei sitten voi mihinkään?

    nuori isäntä

    Yksi metsästäjä sanoi suoraan. Mikäs minä hänen sanomisiaan olen kiistämään? En silti ole metsästäjä vastainen. Mutta tuollainen kannoilla kikkailu ja ylärajoilla kiikuminen ei oikein saa minulta ymmärrystä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 62)