Keskustelut Luonto Metsät ja hengellisyys

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)
  • Metsät ja hengellisyys

    Merkitty: 

    Ajankohtaisena uutisena maailmalta valitettava kirkon tuhoutuminen tulipalossa, katolilainen Notre Dame. Tapahtuma on ollut ykkösuutinen täällä Suomessakin, kun kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokas kohde ja Pariisin yksi tunnistettava symboli vahingoittunut palossa.

    Suomessa lähiaikojen vastaavina tapahtumina on Ylivieskan ja Tuupovaaran kirkkojen palot.

    Vanhan kirkon tilalle kuitenkin tehdään uusi. Rakennetaan uusi ja parempi. Kiertokulku etenee, uusiutuminen. Kuin metsässä; vanha metsä hakataan ja perustetaan uusi ja parempi paikalle.

    Miksi vanhan rakennuksen tuhoutuminen koetaan peruuttamattomana vahinkona, mutta vanhan metsän tuhoutumista ei? Muutaman sadan vuoden päästä on Ylivieskassakin taas vanha kirkko. Ihmisten kauhistellessa kirkonpaloa, voisi todeta lakonisesti saman jargonin, kuin vanhojen metsien hakkuuta puolustellessa.

    Ovatko uskonnot vieroittaneet ihmiset oikeasta ja konkreettisesta maailmasta? Metsä ja luonto on todellisuutta mitä meillä olisi. Uskonto on vain ihmisen keksimää kuvitelmaa. Palvotaan rakennuksia ja kirjoituksia, unohdetaan mitä meillä oikeasti on.

    Luterilainen etiikka on kannustanut suomalaisia uudisraivaajan asenteeseen. Miehen mitta ja teko on ollut kaataa vanha metsä pois ja raivata pelto tilalle. Silloin oli yltäkylläisyyden aika luonnon ja metsien osalta, metsää riitti. Nykymaailmassa vanhat metsät ovat huvenneet vähiin, tilanne on toisenlainen. Vanhojen metsien palaset ovat kuin vanhoihin kirkkoihin verrattavia harvinaisia ja arvokkaita perintökohteita.

    Vanhassa luonnonmetsässä ihminen voi kokea hengellisyyttä kuin kirkossa. Puut ovat kuin kirkon tai temppelin pilareita, puun juuret maanalaiseen ja elävä latvus kohti taivasta. Ihmisiän lyhyys verrattuna metsän ikään on puhuttelevaa. Vanha metsä on seisonut siinä samanlaisena paikallaan jo sata vuotta aiemmin, ja on siinä myös sitten kun aika ihmisestä jättää. Metsä on luonnon luomaa, puhuttelevaa on nähdä pitkällisen ajanjakson hitaan prosessin luomia ja kasvattamia puita ja luonnonmuodostelmia. Talousmetsä on ihmisen luomaa, samanlaista tunnetta ei koe nuoressa talousmetsässä.

    Itse ainakin tunnen suurta surua ja jotakin peruuttamatonta tapahtuneen, kun vanha metsä hakataan nurin. Mieluummin säästäisin vanhan metsän palasen, kuin yksittäisen kirkon pahasen. Mittaamattoman arvokkaita toki molemmat.

    Mitä muut keskustelijat ovat mieltä?

  • jpjulku jpjulku

    Ei pidä päästää metsää niin vanhaksi että alkaa musoijat ja piiperot nostamaan päätä!

    mettämiäs

    ”Suomessa lähiaikojen vastaavina tapahtumina on Ylivieskan ja Tuupovaaran kirkkojen palot.”

    Olikohan kyseessä kuitenkin Ylivieskan ja Kiihtelysvaaran kirkkojen palot?

    Ihan vaan, ettei totuus unohtuisi, kun näyttää tälläkin palstalla usein käyvän muidenkin kuin Jätkän kommenteissa…

     

    pitkät neulaset pitkät neulaset

    Onhan se ollut iso rakennelma katu-uskottavuuden luomiseksi. Ihmisessä itsessään on sisäänrakennettu se Saatana. Paljon pahaa ja kärsimystä on uskonnon verukkeella aiheutettu ihmisille. Pönöttäjille ja kirkon valta-asemaa korostaville sekä kansallista itsetuntoa korostava rakennelma.

    Tuolla lahjoitetulla rahasummalla kirkko voisi tehdä paljon hyvää hädänalaisten ihmisten auttamiseksi.

    Kohteita on varmasti vaikka kuinka paljon.

    Maapallolla uskoakseni ei ole muuta pysyvää kuin pöly. Se pääsee joka paikkaan. Hyvä esimerkki on vaikkapa rannekello. Sekin kun muutamien vuosien jälkeen valmistuksesta avataan niin kas kummaa – pölyähän sieltä sisältä löytyy.

    kiipiä

    Suomen metsät paloivat salaman sytyttäminä kolmen neljänsadan vuoden välein jääkauden jälkeen. Toki itsekkin arvostan vanhoja metsiä, omani noin 100 vuotta vanhoja. Nykyisin näyttää päätehakkuu onnistuvan 50 vuoden ikäisiin kohteisiin.

     

     

     

    Rane2

    ”Tuolla lahjoitetulla rahasummalla kirkko voisi tehdä paljon hyvää hädänalaisten ihmisten auttamiseksi.”

    Turha syyttää kirkkoa tai uskontoa kovasydämisyydestä.Tämänkin illan vaalit voittaa todennäköisesti puolueet jotka haluavat lopettaa kehitysavun ja hädänalaisten ihmisten auttamisen.Ja vaalithan voitetaan ihan tavallisten ihmisten äänillä.

    pitkät neulaset pitkät neulaset

    Uskonnon varjolla on tapettu ja tullaan tappamaan ihmisiä.

    Politrukit aivopesevät jo lapsesta ja syöttävät oman katsantokantansa.

    Kylvävät sen siemenensä. Tuolla 600 miljoonalla voisi monta lasta kouluttaa esim. lukemaan ja laskemaan. Tehdä kaivoja ja mahdollistaa vaikka viljelytoimintaa.

    Todella typerää pumpata varat joihinkin seinä- ja kattorakennelmiin.

     

    Kumikettu

    Jees: ”Ei ole eikä tule ikimetsää kuten ei iki-ihmistäkään.”

    Olen antanut kertoa, että teknologia kehittyy neljässä vuosikymmenessä niin, että joko tekoäly tuhoaa meidät tai ihminen saavuttaa kuolemattomuuden. Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja. Kuka täällä jaksaisi loputtomiin olla samoilla aivoilla ja muistoilla, kuten joulupukki tuhannen vuoden taakse? Parempi urvahtaa ajoissa pois. Nimenomaan ajoissa. Ennen kuin höperyys iskee vielä vakavammin.

    Tolopainen

    Hiukan ihmetyttää, että meidän pitää tansssia jonkin paimentolaiskansan kehittämän uskonnon mukaan. Nuo jututhan on pelkkiä tarinoita nykytiedon valossa. Uskontoja ei ole mihinkään kehitetty tuhansiin vuosiin, ei ne enää nykyihmiseen uppoa. Ei avaruudessa ole mitään taivasta eikä luonto ole kiinnostunut mistään vanhan säilyttämisesta. Se mitä näemme ympärillä on pelkkää aistiharhaa. Elämän syntyminen oli pelkkä sattuma ja uskonnot kuuluvat tiettyyn kehityskaareen ihmiskunnan historiassa, nykyisin niiden aika on ohi. Emme tarvitse henkiparantajia, kun meillä on kehittynyt lääketiede. Köyhyys on poistunut, kun automaatio hoitaa tavaroiden tuotannon ja pankeista saa lähes ilmaista rahaa. Nälkävuosiakaan ei enää paikallisesti teollisuusmaihin tule, kun voimme rahadata elintarvikkeita mantereelta toiselle.

    Meidän pitäisi ottaa käyttöön vanhat suomalaiset jumalat, ja lopettaa tuo juutalaisten palvonta, joka on hiukan kiusallista. Ei kuulosta mukavalta tuo ihmisuhrista puhe, kun verta ja lihaa nautiskellaan kirkoissa ehtoollisilla. Siinä on vanhoista pakanauskonnoista otettuja piirteitä, joissa ihmisiä uhrattiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin muotoiltu Tolopainen. Tuota ihan samaa olen ihmetellyt: miksi Jeesuksen piti kuolla meidän syntiemme tähden ja miten ne sillä sovitettiin? Metsä on monelle antoisampi hengellisessä mielessä kuin kirkko.

    harrastelija harrastelija

    Vertailu uskonnon ja metsän välillä tuntuu vähän haetulta? Ehkä yhdistävä tekijä löytyy molempien antamasta mielenrauhasta? Metsästä saan monellakin tapaa hyvän mielen. Koiran kanssa on nautinto kuljeskella monenlaississa metsissä, nuori metsä, taimikkokin antaa samanlaisen mielenrauhan kuin vanha metsä. Myös onnistuneen työsuorituksen jälkeen on mukava katsella työn jälkeä.Varsinkin nuorena, kun sai palstalla tehdyksi päivän tuotoksen kovalla työllä, niin sitä väsyneenä illalla katsellessa tuntui todella hyvältä!

    Kirkossa tulee käydyksi ehkä keskimäärin pari kertaa vuodessa. Myös siellä saa jotenkin oman mielenrauhan. Meidän kirkonmenot on suunniteltu aika tarkasti – on aikaa istua ja miettiä omia asioitaan ellei seuraa puheita. Välillä noustaan ylös, että veri kiertää paremmin – eikä varsinkaan nulahda 🙂 Joka tapauksessa se antaa aikaa rauhoittumiseen ja erottumaan normaali rutiineista. Lähisukulaisten rippikirkossa tulee kyllä käytyä ehtoollisellakin.

    Jos sinänsä jätetään se liiallinen Jumalan palvonta, niin kymmenen käskyn ohjet ovat sinänsä aika hyvä ohje normaaliin elämiseenkin!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 55)