Keskustelut Metsänomistus Metsät /sijoitusrahastot

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 199)
  • Metsät /sijoitusrahastot

    Merkitty: 

    Näissä tärkeintä on voiton maksimointi.Samalla metsämme voivat päätyä minnepäin maailmaa tahansa.Näissähän käsittääkseni verotuskin on keveämpää.Metsävähennys samaa kuin yksityisillä.

    Kohta siis metsämme kuten monet muutkin täälltä on myyty ulkomaiseen omistukseen.Mikä meitä suomalaisi vaivaa emmekö osaa olla ylpeitä omastamme.Tällä menolla meitä ei ole.Toivotavasti metsämme ja maaomistuksemme jatkossa säilytetään itsellämme.

    Mitä mieltä vai eikö väliä.

  • Planter Planter

    ”Mitä tarkoittaa puukaupan tai puunvälityksen tekeminen verottomasti? Verot maksetaan voitosta. Jos mhy:n kulut (mm. palkat) ovat yhtä suuret kuin tulot, veroa ei mene senttiäkään. Onko silloin puukauppa tehty verottomasti?”

    Tarkoitin esim. tällaista tapausta. Mhy Lounametsän omistama Lounapuu tekee ihan kohtuullista voittoa. Ay-liike omistaa Kojamoa ja saa Kojamosta saamansa voitot yleishyödyllisenä verottomina. Onko Mhy  yleishyödyllinen ja saa voitot omistuksistaan verottomina. Mhy on (leikisti) edunvalvoja siinä kuin muutkin yleishyödyttäjät.

    https://lounapuu.fi/

    aegolius

    Kiitos Planter, nyt ymmärrän. Noin se taitaa mennä. Lounapuu maksaa yritystoimintansa voitosta yhteisöveron ja Mhy Lounametsä saa yksin omistamansa Lounapuu Oy:n jakaman osingon verottomana.

    aegolius

    Puuki, en paljoakaan ymmärtänyt, mutta jos nyt pari esimerkkiä tähän…

    >Oman pääoman tuotto voi olla matala käppyrässä, kun pääoma (vuokratalot) on hankittu aikoinaan pääosin valtion varoilla mutta sitä ei ole noteerattu taseessa.

    Miksi taseessa ei olisi ”pääosin valtion varoilla hankittuja” vuokra-asuntoja? Lisäksi, jos ei ole, niin miksi se alentaa oman pääoman tuottoa? Eikö siinä kävisi täsmälleen päinvastoin, koska oman pääoman (taseen) arvon ollessa matala, tuotto-% on korkea?

    >Lisäksi kun ostetaan uutta ja tehdään vuosikorjauksia  niin menoja voidaan vähentää tuotoista.

    Tottakai tulon hankkimisen menot aina vähennetään tuloista. Eihän uutta ostettaessa itse vuokra-asuntojen arvoa mistään vähennetä, vaan se menee taseeseen.

    >On niitä toki muitakin säätiöitä ym. jotka toimii varmaan vastaavalla tavalla. Yleishyödyllisyys on vain kovin venyvä käsite. Pitäis olla voittoa tavoittelematon yhteisö. Metsän kasvatus ja puiden myynti sopisi kyllä paremmin yleishyödylliseksi toiminnaksi kuin jokin isojen firmojen liki verottomien tulojen vuokrabisnes.

    Meneekö tuossa taas osakeyhtiön yritystoiminta ja sen verottaminen (yhteisövero) ja omistajana olevat yleishyödyllisiksi määritellyt yhteisöt sekaisin? Mitä tarkoittaa ”isojen firmojen liki verottomien tulojen vuokrabisnes”?

    Puuki

    Jos talot on rakennettu pääosin valtion tuella ja se tukirahoitus lasketaan mukaan omaan pääomaaan ,niin oman pääoman laskennallinen tuotto laskee silloin .

    Paljoilla menoilla (investoinneilla , huoltokuluilla ym.) saadaan tulos näyttämään heikommalta kuin se muuten olisi ellei asuntojen arvonnousua kirjata taseeseen.  Kojamon tapauksessa asuntojen kunto on kuitenkin ollut asukkaiden kommentoinnin mukaan heikko joten korjauksiin ei ole kovin paljon satsattu siellä.  Arvonnousu on tullut muuten.

    Kun omistajat saa firman osingot verottomina , syystä tai toisesta, ne tulot on silloin pääosin verottomia.  Yleishyödyllisyyden nimikkeellä ainakin VVO aikaan toimi koko toimintansa ajan.   Kojamo on jatkanut ”perinteitä” jakamalla verottomia osinkoja. Yleishyödyllisyys ei toimi koska toiminta ei ole voittoa tavoittelematonta vaan raakaa bisnestä.  Piensijoittajatkin maksaa selvästi suuremman veron vuokratuotoista kuin Kojamon pääomistajat.

    Metsänkasvatus on yleishyödyllistä siinä mielessä, että kantohinnat on jääneet 80-luvulle mutta muu hintataso ei ole jäänyt.  Silloin on käynyt niin, että varsinkin  pilkkahinnalla ostetusta kuitupuusta saadaan n. 10 x arvonlisä jalostusketjussa.   Silti vero% on usein 30/34 % – vuosikulut. Halvan puun hyödyt korjaa pääosin ihan muut tahot kuin puuntuottajat.  Lähinnä yleishyödyllistä toimintaa siis.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Käsittääkseni Kojamo laskee asuntokannan pääoma-arvon taseeseen pelkästään tuottoarvona. Tämä laskentatapa ei ota niiden kuntoa mitenkään huomioon tai tulee se tavallaan sitä kautta että huonompi asunto tuottaa vähemmän.’

    Mhy-toiminta täyttää siinä mielessä yleishyödyllisen yhdistyksen tunnusmerkit, että se ei yritä maksimoida voittoa. Voittoa pitää kuitenkin olla sen verran että voi investoida esimerkiksi palkankorotuksiin, tietojärjestelmiin ja koulutukseen.

    Kalle Kehveli

    Maatilat on rahoitettu valtion varoilla. Täysin verrattavissa kojamoon. Suomesta löytyy paljon tukivivulla perustettuja yrityksiä.

    Verottomat osingot pitää saada verolle jo kansalaisten oikeustajun mukaan.

    Puuki

    Maatilat on suurimmaksi osaksi kauppojen renkejä , kun ostosopimukset on pitkäaikaisia ja nyt hintojen noustua paljon (energia, lannoitteet ym.) alkutuottajien saamat hinnat ei nousekaan.  Moni joutuu lopettamaan tätä menoa. Sitten saa tietysti ostella niitä ns. edullisia ylijäämäeriä aikansa ulkomailta.  Luonnontuhojen,  katovuosien tms.  sattuessa jää ensin ilman ruokahuoltoa maat joilla oma tuotanto ei riitä kattamaan tarvetta.

    Ruoan tuotanto on ihan eri asia kuin esim. kerrostalojen vuokraus. Alkutuotteiden tuottajahinnat on säännöstelty alunperin  EU;n toimesta mataliksi.    Siksi maatilojen vertaaminen huipputuottoiseen vuokraustoimintaan ei toimi.  Maataloudessa omistajien palkka jää helposti esim. n. 10 000 €:oon/v.   Verottomaksi junaillut yleishyödyksikäyttäjien tulot on ihan eri luokissa.

    Teufelin Zumi

    Lehti tietojen mukaan marjojen poimimisella pääsee helposti 12000 €/v ansioihin ja ilman tukea. Nyt sitten täytyy tehdä tarvittavat kipeät ratkaisut ja päätökset että maataloustukea on vähennettävä. Samalla Valtion tukirahojen valuminen ulkomaille vähenee, nykyisin koneet, polttoaineet ja työvoima on maataloudessa ulkomaista.

    Rukopiikki

    Marjametsässä on tonnikin lujassa. Poimijahinnat eivät ole juurikaan nousseet pitkiin aikoihin yhtään. Metsässä alkaa olla paha kustannusongelma kun kaikki kulut nousee vuosi vuodelta ja puun hinta tuntuu jäävän huipuissakin entistä matalammaksi. Viimeisessä hintahuipussa ei täällä päästy lähellekään 2007-2008 hintatasoa. Ja onhan tuossa ajassa jo inflaatiokin syönyt rahan arvoa.

    Rane

    No Teukkahan on ollut poistamassa maataloustukia,kemeroita ja verovähennyksiä.Mitä seuraavaksi?

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 199)