Keskustelut Metsänomistus Metsät /sijoitusrahastot

  • Tämä aihe sisältää 199 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten AvatarGoofy toimesta.
Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 199)
  • Metsät /sijoitusrahastot

    Merkitty: 

    Näissä tärkeintä on voiton maksimointi.Samalla metsämme voivat päätyä minnepäin maailmaa tahansa.Näissähän käsittääkseni verotuskin on keveämpää.Metsävähennys samaa kuin yksityisillä.

    Kohta siis metsämme kuten monet muutkin täälltä on myyty ulkomaiseen omistukseen.Mikä meitä suomalaisi vaivaa emmekö osaa olla ylpeitä omastamme.Tällä menolla meitä ei ole.Toivotavasti metsämme ja maaomistuksemme jatkossa säilytetään itsellämme.

    Mitä mieltä vai eikö väliä.

  • Visakallo Visakallo

    No, ei suosi itse Kojamoa, mutta sen edunsaajia.

    Kalle Kehveli

    Niitä verottomien osinkojen saajia suomessa riittää, yksi suuri mätäpaise muiden joukossa. Täysin poliitikkojen päätettävissä oleva asia. Ei löydy päättäjiltä selkärankaa.

    Planter Planter

    Kojamon pääoman tuotosta oli erilaisia näkemyksiä. Tässä Kauppalehden vertailu pidemmältä ajalta. Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Kojamon (sininen) vuoden 2020 tilinpäätöksessä oman ja sijoitetun pääoman tuotot olivat alle 10%.

    po

     

    ”Kojamon toimintaa voisi verrata metsärahastojen toimintaan. Verottaja suosii niitä nyt..”

    En minäkään keksi, miten verottaja suosii Kojamoa. Metsärahastojenkin verosuosiminen on vähän epäselvää. Siellä oli kai pari rahastoa, jotka olivat keksineet käyttää metsävähennystä, mutta verottaja ei ole metsävähennystä laatinut metsärahastojen suosimiseksi.

    Onko muuten MHY ”yleishyödyllinen” yhdistys, joka voi tehdä puukauppaa-ja välitystä verottomasti?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mhy on yhdistys, mutta jos liiketoiminta on laajaa, sen voi järjestää osakeyhtiömuodossa, jolloin verotus menee sen mukaan. Keski-Suomen toimintakertomuksesta en löytänyt tietoa verojen maksamisesta, mutta tilinpäätöksessä liiketoiminta on erillään varsinaisesta toiminnasta ja mhy-maksun tuotto näkyy myös erillään. Mhy ei yleensä pyri suureen liiketoiminnan tuottoon. K-S:ssa tavoite on ollut 3 %, joten maksettavia veroja ei myöskään suuria määriä pääse kertymään.

    Puuki

    Oman pääoman tuotto voi olla matala käppyrässä, kun pääoma (vuokratalot) on hankittu aikoinaan pääosin valtion varoilla mutta sitä ei ole noteerattu taseessa.   Lisäksi kun ostetaan uutta ja tehdään vuosikorjauksia  niin menoja voidaan vähentää tuotoista.  On niitä toki muitakin säätiöitä ym. jotka toimii varmaan vastaavalla tavalla.  Yleishyödyllisyys on vain kovin venyvä käsite.  Pitäis olla  voittoa tavoittelematon yhteisö.    Metsän kasvatus ja puiden myynti sopisi kyllä paremmin yleishyödylliseksi toiminnaksi kuin jokin isojen firmojen liki verottomien tulojen vuokrabisnes.     Metsän kasvatuksessakin tavoitellaan kyllä useimmiten voittoa mutta se jää helpommin haaveeksi kuin ns. yleishyödyllisessä toiminnassa.  Mutta halvan kuitupuun kasvatus varsinkin on ihan yleishyödyllistä toimintaa jolla tuetaan pääosin yhteistä hyvää.  Tänä vuonna erit. sahapuun kotimaan myynnillä on tuettu sahojen investointeja .

    Mielenkiintoista ja oik.mukaista olisi laskea oikeasti metsän kasvatuksen tuotto leimikon myynnin aikaan ja siitä sitten vero saadun voiton eikä  myydyn puun  sen hetkisen arvon mukaan.  Kymmenien vuosien kasvatus ja tulojen odottelu kun ei ole ilmaista metsässäkään.  Puun myynnissä vähennettäviksi menoiksi tulisi hyväksyä käytetyt panostuksetkin korkoineen  . Mieluummin eri lailla kuin nykyään, koska vuosivähennystapa ei ota huomioon aikajännettä.

    Jos totta puhutaan, niin metsän kasvatus ja puun myynti on ollut melkein samanlainen lypsylehmä kuin yksityisen polttomoottorikäyttöinen auto ja sen verotus on ollut. Mutta verojahan pitikin maksaa mielellään , muistaakseni.  Ja mikäs siinä kunhan vielä isoimmat toimijatkin osallistuisi (ne jotka ei vielä sitä tee) siihen samalla innolla ettei tarvitsisi ottaa valtion velkaa niin  paljon kuin nykyään. Menoissakin ja niiden kohdentamisessa  on tietysti aina säätämisen varaa olemassa.   Esim. tiet alkaa olla tosi huonossa kunnossa eikä julk. terv. hoitokaan toimi enää kuten joskus ennen.

    PS Kojamon oman pääoman tuotto oli v:n -21 puolivuosikatsauksen mukaan yli 25 % ja vieraan po:n yli 17 %.

    aegolius

    No nyt on puukin teksti, josta en ymmärrä paljoakaan.

    aegolius

    >Onko muuten MHY ”yleishyödyllinen” yhdistys, joka voi tehdä puukauppaa-ja välitystä verottomasti?

    Mitä tarkoittaa puukaupan tai puunvälityksen tekeminen verottomasti? Verot maksetaan voitosta. Jos mhy:n kulut (mm. palkat) ovat yhtä suuret kuin tulot, veroa ei mene senttiäkään. Onko silloin puukauppa tehty verottomasti?

    Planter Planter

    ”PS Kojamon oman pääoman tuotto oli v:n -21 puolivuosikatsauksen mukaan yli 25 % ja vieraan po:n yli 17 %.”

    Näin oli, katsoin mistä mokoma johtui:

    Kojamon mielestä sen omistamien kiinteistöjen arvo oli noussut. Se kirjasi toisella vuosineljänneksellä 370 miljoonan euron voiton ennen veroja, kiinteistöjen arvostustasojen muutoksesta. Eli tulos ja kertaluontoinen pääomantuottojen pomppu tehtiin kiinteistöjen arvostuksella, ei vuokratuloilla tai kiinteistöjen myynnillä, kassaan ei tullut kahisevaa.

    aegolius

    Hyvä huomio Planter. Juuri tästä tasearvon nostosta kirjoitin johonkin ketjuun metsärahastojen kohdalla. Voipi olla tämäkin ketju. Hyvää tulosta pystytään näyttämään ulos tasan niin kauan kuin rahaa virtaa sisään ja tasearvojen nostot ovat jotensakin mahdollisia. Jos tasearvot alkavat olla korkeita ja joudutaan rahan pakenemisen vuoksi tekemään myyntejä halvemmalla, perustus luhistuu.

    Puuki

    Jos kiinteistöjen arvo nousee esim. niihin tehtyjen  perusparannusten  ja/tai alueen arvonmuutosten takia, niin voidaanhan se laskea tuottoonkin  mukaan jos halutaan.  Melko vaihtuvia ne on isojen yritysten kiinteistöt markkinahintojen  muutosten ja minkä milloinkin mukaan.

    Mitä kohtaa aegolius ei ymmärtänyt aiemmin ?     Kun nykyään metsänkasvatuksen kannattavuutta arvioidaan usein  NNA:a laskien,niin samaan tapaan (mutta prolongoimalla) voidaan laskea uuden metsän perustamisen kuluja aina seuraavaan korjuukertaan (= tuloon)  mennessä ja saadaan selville sen hetkinen tuotto (voitto = tulot – kulut korkoineen).  Verot peritään sitten vain voitosta kuten muissakin sijoituskohteissa.  Puun vaatiman erikoisen pitkän kasvatusajan (vrt. esim. keskimääräisen pörssisjoituksen sij.aika) takia korkotekijä tulisi ottaa huomioon myös. Koskee varsinkin niitä joilla ei ole metsävähennys käytössä.

Esillä 10 vastausta, 171 - 180 (kaikkiaan 199)