No, ei suosi itse Kojamoa, mutta sen edunsaajia.

Kojamon pääoman tuotosta oli erilaisia näkemyksiä. Tässä Kauppalehden vertailu pidemmältä ajalta. Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Kojamon (sininen) vuoden 2020 tilinpäätöksessä oman ja sijoitetun pääoman tuotot olivat alle 10%.

”Kojamon toimintaa voisi verrata metsärahastojen toimintaan. Verottaja suosii niitä nyt..”

En minäkään keksi, miten verottaja suosii Kojamoa. Metsärahastojenkin verosuosiminen on vähän epäselvää. Siellä oli kai pari rahastoa, jotka olivat keksineet käyttää metsävähennystä, mutta verottaja ei ole metsävähennystä laatinut metsärahastojen suosimiseksi.

Onko muuten MHY ”yleishyödyllinen” yhdistys, joka voi tehdä puukauppaa-ja välitystä verottomasti?

Oman pääoman tuotto voi olla matala käppyrässä, kun pääoma (vuokratalot) on hankittu aikoinaan pääosin valtion varoilla mutta sitä ei ole noteerattu taseessa.   Lisäksi kun ostetaan uutta ja tehdään vuosikorjauksia  niin menoja voidaan vähentää tuotoista.  On niitä toki muitakin säätiöitä ym. jotka toimii varmaan vastaavalla tavalla.  Yleishyödyllisyys on vain kovin venyvä käsite.  Pitäis olla  voittoa tavoittelematon yhteisö.    Metsän kasvatus ja puiden myynti sopisi kyllä paremmin yleishyödylliseksi toiminnaksi kuin jokin isojen firmojen liki verottomien tulojen vuokrabisnes.     Metsän kasvatuksessakin tavoitellaan kyllä useimmiten voittoa mutta se jää helpommin haaveeksi kuin ns. yleishyödyllisessä toiminnassa.  Mutta halvan kuitupuun kasvatus varsinkin on ihan yleishyödyllistä toimintaa jolla tuetaan pääosin yhteistä hyvää.  Tänä vuonna erit. sahapuun kotimaan myynnillä on tuettu sahojen investointeja .

Mielenkiintoista ja oik.mukaista olisi laskea oikeasti metsän kasvatuksen tuotto leimikon myynnin aikaan ja siitä sitten vero saadun voiton eikä  myydyn puun  sen hetkisen arvon mukaan.  Kymmenien vuosien kasvatus ja tulojen odottelu kun ei ole ilmaista metsässäkään.  Puun myynnissä vähennettäviksi menoiksi tulisi hyväksyä käytetyt panostuksetkin korkoineen  . Mieluummin eri lailla kuin nykyään, koska vuosivähennystapa ei ota huomioon aikajännettä.

Jos totta puhutaan, niin metsän kasvatus ja puun myynti on ollut melkein samanlainen lypsylehmä kuin yksityisen polttomoottorikäyttöinen auto ja sen verotus on ollut. Mutta verojahan pitikin maksaa mielellään , muistaakseni.  Ja mikäs siinä kunhan vielä isoimmat toimijatkin osallistuisi (ne jotka ei vielä sitä tee) siihen samalla innolla ettei tarvitsisi ottaa valtion velkaa niin  paljon kuin nykyään. Menoissakin ja niiden kohdentamisessa  on tietysti aina säätämisen varaa olemassa.   Esim. tiet alkaa olla tosi huonossa kunnossa eikä julk. terv. hoitokaan toimi enää kuten joskus ennen.

PS Kojamon oman pääoman tuotto oli v:n -21 puolivuosikatsauksen mukaan yli 25 % ja vieraan po:n yli 17 %.

>Onko muuten MHY ”yleishyödyllinen” yhdistys, joka voi tehdä puukauppaa-ja välitystä verottomasti?

Mitä tarkoittaa puukaupan tai puunvälityksen tekeminen verottomasti? Verot maksetaan voitosta. Jos mhy:n kulut (mm. palkat) ovat yhtä suuret kuin tulot, veroa ei mene senttiäkään. Onko silloin puukauppa tehty verottomasti?

Hyvä huomio Planter. Juuri tästä tasearvon nostosta kirjoitin johonkin ketjuun metsärahastojen kohdalla. Voipi olla tämäkin ketju. Hyvää tulosta pystytään näyttämään ulos tasan niin kauan kuin rahaa virtaa sisään ja tasearvojen nostot ovat jotensakin mahdollisia. Jos tasearvot alkavat olla korkeita ja joudutaan rahan pakenemisen vuoksi tekemään myyntejä halvemmalla, perustus luhistuu.