Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 399)
  • Tomperi

    maanmuokkaus metsän istutus pari taimikonhoirto kertaa tai yksi kallis, näin olen havainnut metsiä hoidettavan

    kokonaiskustannukset ovat tonnista ylöspäin ja vvoivat helposti olla parikin tonnia vaativissa uudiskohteissa

    laskerytaanpä näin,  kiertoajan kuluessa tuotetaan puolet tukkipuuta puolet kuitupuuta,  puusta maksetaan keskimäärin 40 euroo motti ja siitä verot pois tietysti, keskimäärin 20 %  koska vähennyksiä syntyy pelkästä hakkuustakin ja muista investoinneista

     

    Käytetään laskelmassani hintaa 40 euroo per kuutio, sehän tarkoittaa että päätehakkuun puista menee metsänuudisrtamisen 40 kuutiota, puolet tukkia ja puolet kuitua

    Mitä isäntä tuumaisi metsänomistajana siis että rekkakuormallinen puuta menee per hfehtaari uudistuskustannuksiin???  Ainakin. Vähintään.  Kirpasisko syänalaa vai alkaisiko miettiä että onko tässä touhussa mitään järkee?  Ehkä joku?

    Perko

    Kolmenippua  puuta rekassa niin yks menee veroon toinen sellumiehille kolmatta en tiiä  mihin häviää?  Johtaja Asikaisen mukaan  yhteiskunta saa kuitenkin tuloja 150  € joka motista.  Konserni jakaa liki 30% osingot ja palkkioita päälle.  Näitä kun pohtii aukonreunalla .

    Tolopainen

    Tuossa voitanee puhua tehometsätaloudesta. Jesse ei päässyt edes haavikon avuhakkuulla noihin mottimääriin. Eipä se tosin mikään ihme olekaan.

    Menninkäinen

    Minä olisin hyvin pettynyt jos tukkipuuta tulisi vain puolet. Jotain olisi silloin mennyt pieleen.

    Per Ä Reikäs

    Tee ite hankintana, siis mitenkään koivukuidun/tukinkaan pysty kauppa myynti metsiemme yhtiöille ? kannata verotettuina, mutta köyhälistö torppien lämmityksiin kuivattuina, ovat hyvinkin otollisia ratkaisuja, ken tietää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tapion ohjeistuksissa oli laskentaesimerkki jossa eteläsuomalaisen lehtomaisen kankaan kuusikon päätehakkuuseen pääsy vei aikaa 70 vuotta ja tuloa tuli vain vähän päälle 20000 euroa. Kyllä nykyisellä metsänviljelytekniikalla (mätästys, jalostetut taimet) kiertoaika lyhenee tuosta rutkasti, hakkuutulo kasvaa ja tukkiosuus on vähintään 75 % hakkuukertymästä. Sekametsäisyyden lisääminen voi alentaa tukkiosuutta jonkin verran, mutta toisaalta se pitää maan kasvukunnon parempana (vähemmän hapan).

    Tomperi

    Sehän on kova luku kuusikossa…. rinnankorkeusläpimitta 31 ja pituus 27 m niin silloin laskennaliisesti ollaan 75 prosentin tukkiosuudessa, prosentit ei tee tiliä vaan motit.

    Sehän on jo järeä puu lähes motin puita eikä kärsi yhtään joukkoon kuitupuita ku se rojahtaa se prosentti alas saatika lahoja ja lahoovikasia kun rosentit laskee alaspäin.  Sen takiahan ne kiireen vilkkkaan yrittää saada kaikki mettät joissa on kaks viiva kolmesattaa kappaletta hehtaarilla  yli kiinnon puita hakattua ku sen jäläkeen mekaanisen teollisuuden kuolin laulu alkaa soida.  Toivottavasti olen väärässä.  Siinä jos kolmensadan järeän tukin lisäksi on parisattaa kymmensenttistä räippää joukossa niin somasti keskijäreys ja tukkiprosentti tippuu alas, tulinko ymmärretyksi?

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Eilen motokuski hakkasi kuusikkoani 8 h ja 380 mottia mittariin tuli. Tukkiprosentti 90 ja istutuskuusikko oli naapurien mukaan istutettu 1969.

    Puuki

    Istutuksen + luont.uudistamisen kulut on min. kulutyylillä (paremmasta tukin kasvusta tinkimättä) n. 600 €/ha  – vähennys verotuksessa = 420 € .   Th-/raivaus kulut satasen- kolme enemmän kuin jk:n ”ilman kuluja”- tavalla.  Sanotaan keskimäärin nettona 200 €/ha . Kulut siis yhteensä n. 620 €/ha.   Aloituksessa   0-vuoden päätehakkuussa on ero kantorahatuloissa esim. 300 motin leimikolla n. 5 x 200 + 2700 (sopivan jk-lähtömetsän pääoma-arvo) = 3700 . Siitä pois viljelymetsän kulut 620 = 3080 .    Eli 15 v:n päästä harsintatulon 44 motin keskihinnalla pitäisi tuossa tapauksessa olla 145 mottia/ha. Keskikasvu n. 10 mottia/ha /v. (5 %:n korko) .  Ei onnistuisi harvaksi hakatusta metsästä lähtien kuin vain poikkeustapauksissa.

    Korkea korko% jossain pääoman  tuottolaskelmassa ei yksistään takaa vielä mitään hyvää lopputulosta koska esim.  3 % 200:sta on enemmän kuin 5% 100:sta.     Realistinen metsänkasvatuksen tuotto% on n. 3-5 %.

    Lopputulosta verottaa paljon ”ummikkomo:lle” tehty firman konsultointipalkkio 6 % heti päältä. Siihen hupeni se pot. laskennallinen huipputulos .

    Tolopainen

    No jopas oli huisketta, jos päivässä harvensi 8h jaa se onkin tunteja.

     

     

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 399)