Tietysti leimikon koko parantaa aina hintaa.  Nyt saattaa saada’ pätehakkuuleimikon kylkiäisenä myydystä ensiharvennusleimikosta hyvän hyvän hinnan.  Joskun on kannattanut myydä päätehakkuu ja isompi harvennus erikseen.  Nyt siis harvennushakkuun hintaa parantaa kummasti, jos samalla myy päätehakkuuleimikon.

Päätehakkuulla saa 14 € / m3 kustannuksella koivut lanssiin joten ei kannata hankintahommia siinä kohdin suunnitella (ajatellen klapien tekemistä).

En ole itse tehnyt, mutta tuli mieleen niillä joilla on enemmän koivikoita tulossa ensi tai kakkosharvennukseen niin kannattaa kyllä kysyä muutamalta klapiyrittäjältä kiinnostusta, ne voisi tietää tuttuja korjuuyrittäjiä myös.. Ehkä paikallinen MHY voisi olla myös apuna, mutta riski siinä välistävetoon on olemassa..

Minkä takia on huono juttu, jos kemera-varoja on käytetty vähemmän? Sehän vain kertoo siitä, että:

A. Valtion varoja säästyy tarkoituksenmukaisempiin kohteisiin

B. Metsänomistajat ovat alkaneet maksaa harrastuksestaan itse tai kokevat kemeran hakemisen jotenkin muuten epätarkoituksenmukaiseksi.

C. Markkinamekanismi alkaa toimia siihen suuntaan, että hyvistä tulevista harvennusleimikoista maksetaan ehkä joskus korjuuolosuhteiden mukaan.

On aika maalaisliittolainen ajatuksenkulku, että esim. taimikot jäävät hoitamatta, jos niihin ei saa kemeraa. Aktiiviset hoitavat ja passiiviset jättävät hoitamatta kemerasta riippumatta. Pois koko kemera ja hoidon / hoitamattomuuden vaikutus puun hinnan kautta markkinoilta, niin sen markkinataloudessa pitäisi mennä. Jos puun hinta on niin alhainen, ettei taimikonhoito ole taloudellisesti perusteltavissa, niin se ei ole. Sitten pitää metsäyhtiöiden katsoa peiliin, että tulikohan pudotettua hinta liian alas.

Hyvä että muistutitte kemerasta, meinas unohtua kevään taimikonhoitojen kemerat ottamatta, työt jo tehty jotenka hakemus metsään.fi kautta pitääkin laittaa vetämään..