› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 410)
1 2 3 4 5 6 … 39 40 41
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 4.2.2022, 12:12

    Nykyisen metsä- ja ls-lain kanssa tulemme hyvin toimeen. Se sijaan EU:n suunnasta tuleva uusi sääntely, valmisteltava uusi luonnonsuojelulaki uusine luontotyyppeineen sekä mm. vaatimukset tuottaa enemmän ekosysteemipalveluita ja vähemmän puuta vaativat ainakin hereillä oloa.

    Jossain mielipidekirjoituksessa peräänkuulutettiin sitä että metsäalan pitäisi otta enemmän ennakoiva asenne mutta mitä se tarkoittaisi käytännössä? Mitä pitäisi tehdä nykyisten toimien lisäksi?

    Miten esimerkiksi Hesariin saisi joskus läpi metsätalouden hyötyjä puolustavan artikkelin? Voisi tuoda esiin vaikka sen suuren merkityksen uusiutuvan sähköenergian kannalta. Metsätalouden hyväksyttävyys yhteiskunnassa on tärkeä toimintaedellytys ja valtakunnan päälehti on tärkeä mielipidevaikuttaja.

    Täällä puhutaan kuitupuun alhaisesta hinnasta ja siitä että tukkipuun hinta nousi vain vähän korkeasuhdanteessa. Lisäksi pidetään metsänviljelyä ja metsätyön teettämistä kannattamattomana, ja koneyrittäjät puhuvat talouskriisistä.

    Jokin tässä kuviossa mättää ja oma syyttävä sormeni osoittaa metsäteollisuuteen. Siellä ei kanneta huolta raaka-ainepohjan määrästä eikä laadusta. Jyrähtäisivät edes hirvipolitiikasta mutta ei.

    Jovain 4.2.2022, 12:42

    On vaan hyväksi ettei kaikki laula samaa laulua. Ei uudenkaan metsälain puolesta. Uusi metsälaki syvensi ajatusta, uudistamista helpotettiin ja puustopääomaan kohdistuvia hakkuita lisättiin. Olikohan kukaan laskenut, miten paljon puustopääomaa vapautettiin markkinoille. Kertoo taalereista, miten käy kun markkinat keskitetään ja päästetään isännäksi omaan metsään. Eihän vika ole metsänhoidossa sinällään, mutta osuustoiminnan puolelta sitäkin enemmän.

    Puuki 4.2.2022, 13:16

    Metsäteollisuudelle kotimaisen edullisen kuitupuun hankinta tuotantolaitoksilleen on ollut suht. helppoa ainakin n. 30 vuoden ajan.    Ylituotanto ja ulkomaantuonti on pitänyt siitä pääosin huolen.  Mo:en puunkasvatuksen kannattavuus on ollut toissijainen asia  tai yleensä ei juuri olleenkaan mukana siinä kuviossa.      Kun hyvän harvennusleimikon eh-kuitupuista tarjotaan alle 10 € kiinnolta ja koko leimikon korjuu ja puiden kaukokuljetus kustantaa n. 117 % puiden pystyhinnoista, (suurin osa kuvioista  03-harvennusmetsää, keskipoistuma koko leimikossa n. 60 m³/ha) niin ei mene ihan oikein.  Ennakkoraivauskulut vielä sen päälle mo:n kustannettaviksi.

    Keskimääräisen vaikeusasteen th kustantaa nykyään  n. 500 €/ha.   Kun kuitupuun nimellishinta oli aikoinaan sama kuin nytkin, niin samanlainen th kustansi silloin n. 125 €/ha.    Työn hinta on liki 4 x:stunut , kun kantohinnat on pysyneet entisellään.  Ei siinä alkutuotannon kannattavuus ole pysynyt hintakehityksen  mukana enää pitkään aikaan.

    Perko 4.2.2022, 14:00

    Puukilla  on jälleen  asiaa, sano vielä kuinka tuo korjataan.

    Visakallo Visakallo 4.2.2022, 14:44

    Oliko reva-Leenalta liikaa pyydetty, että noudattaisit vähän tasapuolisemmin tarkkuutta kirjoituksissasi. (Ennenvanhaan olisi sanottu, että lopeta reva-Leena valehtelu.)

    Kysymys oli metsälaista, joka ei ole aiheuttanut minulle sanottavia ongelmia vanhan eikä uuden lain aikaan. Leena taasen kirjoitti sertifioinnin vaikutuksista, joita minäkin olen metsänomistajana ja kustannusten maksajana kritisoinnut. Luonnosta olen todennäköisesti enemmän kiinnostunut kuin Leena, koska luontohan minut viimekädessä elättääkin, toisin kuin Leenan. Mitä tehtaiden Rotterdamiin menoon tulee, niin niiden sijoituspaikan määräsivät markkinat ja logistiikka, eivät Suomen kepu eikä vihreät. Mitä politiikkaan tulee, en ole minkään puolueen jäsen, enkä edes vakituinen kannattaja. Joka puolueessa on fiksumpia ja vähemmän fiksuja ihmisiä. Olisin todennäköisesti eniten kokoomuslainen, jos siellä olisi enemmän Antti Häkkäsiä ja vähemmän Sirpa Pietikäisiä.

    Puuki 4.2.2022, 14:53

    Tilanteen voi korjata nykyään vain myymällä pois ensin stailatun metsätilan itselle sopivaan markkinahintaan.  Jk ei ole siihen kannattavuusongelmaan jokapaikan menetelmäksi ollenkaan hyvä vastaus vaikka Perko sitä vastausta mitä ilm. odottikin.

    Jonkin verran voi vaikuttaa jos haluaa jatkaa metsän kasvatusta esim. käyttämällä hyväksi jalostushyödyn, viljelemällä pääosin vain tukkipuuaihioita , (tuhka)lannoituksen , siirtohyödyn kuusella, sopivan maakäsittelyn tuomat edut .  Metsien terveyden säilyttämisen kannalta sekapuustojen kasvatus  on enimmäkseen melekein pakollisia tulevaisuudessa ; samoin esim. harvennusten tekeminen ajallaan ja muutenkin tuhojen välttäminen.   Lisäksi tekemällä itse mahdoll. paljon , esim. tekemällä kysyntää vastaavia  leimikkoja ja leimikkokeskittymiä joissa on keskimääräistä suurempi  hakkuukertymä, myydä puut  eri puutavaralajien käyttäjille  suoraan eikä isoille toimijoille ensin,  jne.     Hakkuutavoista yläharvennus käyttöön, jos on siihen edellytykset olemassa ; joskus jopa jk:n hakkuu , jos on oikein sopivasti ennakkovalmisteltu kohde (aikasemmin muokattu maaperä jossa erirakenteisuus on valmiina tai sopiva turvemaakuvio ) siihen löytyy eikä viljely kannata esim. liian pitkän kiertoajan takia Lapissa.

    Metsuri motokuski 4.2.2022, 15:26

    Tuolla Metsälehden uutisissa on juttu tornaattorista. Jopa perkonkin kannattaisi juttu lukaista niin voisi jk keskustelu saadaan uusia näkemyksiä oikein ison metsätoimijan sanomana.

    Perko 4.2.2022, 15:49

    Pitkä selitys, asiaakin oli;  ”myydä puut  eri puutavaralajien käyttäjille  suoraan eikä isoille toimijoille ensin,”   Ajattelin ysinkertaisesti  puunhinnan parantavan merkittävästi tuottavuutta nopeimmin ja  vähemmällä turhan raatamisella.   On kai olemassa jokin säännös jolla mo:lta on kielletty oikeus kampanjoida porukassa edes tuotteensa myyntihinnasta.  Ostajalle  polkuhintaporukka on sallittu!  Metsälehti julkaisee kuin katekismusta hinnoista.

    Mutta onhan tuossa Puukin jutussa tarpeellista ja hyvä  osata käyttää sitten tai ei.  Kiirettä se ainakin pitää eikä kerkiä tappioita miettiä.  Myyjän pitää laittaa oman hinnan kuin kaupassa konsanaan eikä odotella jonkun jotain maksavan.  Marketeissa ovat hinnat kahville hyllyn reunassa.  Voisihan  propsipinossakin olla myyjän laittama hinta. Metsälehti vain kertoisi   paljonko ovat nousseet  hinnat viikolla.

    Metsuri motokuski 4.2.2022, 16:12

    Eikös sen voi tehdäkin. Hankintana hinta pinonpäälappuun ja ilmoitus ostajille puista. Sitten ikkunasta katsoo kun ostajat vievät puut. Näinhän se on marketissakin. Myyjä laittaa ”pinonpäälapun”. Tuote menee kaupaksi tai ei. Jos hinta ei kelpaa niin marssitaan seuraavaan markettiin. Taita öljyfirmat ja viinakaupat olla ainot jotka saavat laittaa oman mieleisen hinnan ja tuote menee aina kaupaksi.

    Perko 4.2.2022, 18:37

    Tuo myyntitaito onkin harvalla hyppysissä. Halkokauppiaat myyvät klapeja ja halkoja vaikka vois myydä kotimaistalämmintä nautintoa pelastaen ilmastoa ja säästäen rahaa.   Puuki kun reistaat numeroilla,  niin  noin 200  € / kiintomotti  ilman veroja olisko sopiva arvo kuivalle koivupuulle?  2,5 kg puuta vastaa 1 kg polttoöljyä.    Melkein  sama lämpö lähtee  muistatakin puista per kg.   Kaasuttelemalla ja tislaamalla puut betrooliksi   niin puun  m3 hinta  kohenee nykyisestä jopa 10 kertaiseksi ja maailma pelastuu! Heh heh …

    PS.  Tarkoitin tutkia miten  parantaa tuottavuutta muuttamalla lopputuotteita aiempaa arvokkaimmiksi eikä hävittää toimivaa laitosta.    Tolopaisen  tavoin kehittää kotikäyttöistä jatkojalostusta sellaiseksi jossa remmit eivät luista ja eivät aiheuta hävikkiä.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 410)
1 2 3 4 5 6 … 39 40 41