Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 146)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • Perko

    Tämä on tärkein asia koko mehtäketjussa.   On tuhansia mittaajia ja jos’jonkimmoista tossikkaa ,  vai harvat ovat mo:n tuloksen perään nähneet vaivaa.  Kiitos Anneli !

    Alkajaisiksi lainaus: ” Olennaisimpia tekijöitä metsätalouden kannattavuuden laskennassa on pystypuuston hakkuuarvon ja sen nettomuutoksen arviointi puukauppojen kilpailutus ja kauppatapa.”   Hinta on seuraus jostain ja vie sinne ”sylttytehtaalle”.     Puun hinnalla voi korjata useimman  metsän kannattavuuden.

    Tuohon korjaisin hakkuuarvo = myyntiarvo , myyntihinta

    Puuki

    Löytykö ryhmistä riskit tiedostavia absoluuttisen tulon turvaajia  , jotka samalla suhteutti ja mittasi arvot   markkinoiden mukaan toimien tai ilman niitä ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisää opiskelumateriaalia 2021 Metsäpäiviltä. Kannattavuuteen liittyviä ainakin laatutukki ja hiilimarkkinat.

    Tolopainen

    Metsätalouden kannattavaisuus on surkean ja heikon välillä, jos on runsaasti ostopalstoja se on tappiollista. Vaikka ostopalsta on hakattu, velkaa jää ja kannikkoa voi katsella seuraavat 30v.

    jees h-valta

    Olen jo kakkosharvennukselle pyytämässä tarjousta 27v. palstasta Toloppa, joten älä säädä muunnettua totuutta. JOS sinulla ei kasva se on sinun onnettomuutesi. Palstalla joka on pikkasen yli kolmen ha:n on puuta Metsään.fi:n mukaan 458m3. Revi siitä.

    reservuaari-indeksi

    Niin. Se, että kuviolla on puuta x³, ei kerro kannattuvuudesta vielä yhtään mitään.

    Ola_Pallonivel

    Metsätalous on ainoa ala, jossa hankintoja tehdään sen perusteella, että saadaan niitä vähennyksiä. Muilla aloilla kuluja pyritään karsimaan, mutta toisin on metsässä. Kauppa se on joka kannattaa.

    Puuki

    Laatutukin saatavuus ja sahatavaran laatu on ainakin miltei romahtanut Suomessa .   Laatuerottelu (jos sitä on ) tehdään vasta korjuun jälkeen sahalla tai muualla, joten mo ei hyödy paremman laadun tukin kasvatuksesta yleensä mitään.   Entistä pienempien ja laadultaan huonompien tukkien sahaus bulkkitavaraksi ei ole kannattavaa pitkällä tähtäimellä .

    Metsäpäivien esityksessä kerrottiin mm. laadun vaikutuksesta sahatavaran eri lujuusominaisuuksiin ja laatuluokkiin.  Kuusella(kin)  puun tiheyteen ja laatuluokkaan vaikuttaa luston paksuus paljon.  Vaihteluväli sahatavaran lujuuteen on n. 50%  –   > 100 % riippuen mitattavasta ominaisuudesta.   Korkeamman laatuluokan puuhun tarvitaan tiheäsyistä puuta jota ei  saada ainakaan  lannotuksilla kasvatetuksi.   Laatuhinnoittelua tulisi tehdä jo kannolta lähtien jotta tulevaisuudessa saatasiin parempi laatuista sahatavaraa markkinoille.   Vanereiksi ei voi eikä kannata sorvata kaikkia isoja kuusitukkeja kuitenkaan.

    Kun kulut lisääntyy ja hintataso nousee ,niin ei yhtälö toimi ollenkaan jos/kun puun kantohinta junnaa entisellä ”vakaalla tasolla” kuten mainoksissa yleensä muistetaan kertoa.

    Aimo Jortikka

    Viennissä eri laatutujen hinnat vaihtelee 250-500 euron välillä. eiköhän ne lankut kannata sahalla lajitella.

    Apli

    Rakkaudesta lajiin. Olen saanut metsästä paljon muutakin iloa kun euroja, toki niitäkin… Jospa kannatavuus paranee kun ilmasto lämpenee, ja puun käyttö lisääntyy..

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 146)