Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 311)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • R.Ranta

    Kannattaa, ei kanntata, kannattaa …

    Joka lähtöön on käsityksiä ja asemallakin on vielä odottamassa laumoittain porukkaa.

    Meille on kymmeniä vuosia opetettu, että puuntuotoksen määrä on kannattavuuden synonyymi ja aika hyvin näkyy menneen perille.

    Pieni, toki  harvalukuinen joukko on kuitenkin  alkanut pohtia, sisältyykö ongelmaan sittenkin joku ekonominenkin pointti. Eli jos on kaksi pankkitilä, josta toiselle maksetaan korkoa 0,5% ja toiselle 5%, niin olisiko perusteltua sittenkin pitää varojaan mieluummin  tuolla  viiden prosentin tilillä? Valtaosalle porukasta tällaisen oivaltaminen on aivan liian vaikeaa, eli mitähän tuokin mukamas tarkoittaa?

    Jesse repii pelipaitansa riemusta, kun on istuttanut puun metsään eurolla, hoitanut sitä kolmekymentä vuotta ja uhrannut hoitoon vähintään  toisen euron. Muuhun käsitykseen noista kaikista ”jäniksenpauloista” ja letukalla joka kränän paimennuksesta ei voi tulla. Nyt kolmenkymmenen vuoden jälkeen tästä kahden euron puusta saa euron.

    Mehtäukko puolestaan on lisännyt pinta-alansa 6-kertaiseksi ja metsät ovat puuta pullollaan ja näin varmemmaksi vakuudeksi perustelee metsätaloutensa kannattavutta, eli mitään muuta ekonomiaa ja laskentaa ei tarvita. Metsät ostetaan markinahintaan ja sillä siisti, ei siinä mitään laskentaa tarvita. Minäkin olen läheltä seurannut erästä, joka on lisännyt pinta-alaa ei vain 6-kertaiseksi vaan 60-kertaiseksi, eikä sekään kerro tasan mitään aiheesta.

    Toisille homma on kannttavaa, kun kerran tulot on suuremmat kuin menot. Eli homma on ilmiselvästi kannttavaa, jos euron panoksella saa millä hyvänsä aikavälillä enenmmän kuin tuon euron. Olkoon aikaero  sitten vaikka puolivuosisataa.

    ”Metsän poka tahdon olla, sankar jylhän kuusiston …  ja maailma unholaan jääköön.” Toivotaan, ettei lahoa käsiin.

    Kiistaa käydään metsänhoitotavasta, tästä hetkestä kauas, kauas tulevaisuuteen – turhaa! Metsän omistusaika lienee n. 30 vuotta eli jo yhteenkin kiertoaikaan menee pari kolme sukupolvea. Päätöksiä joudutaan kuitenkin tekemään ajassa, kulloisellakin hetkellä käsittämämme tiedon varassa, emmekä voi mitenkään tietää tulevaisuutta ja esim. uusien omistajien tahtotilaa monien sukupolvien päähän. Myöhemmin, kun uutta tietoa tulee, päätöksemmen voi esim. taloudellisesti osoittautua oikeaksi tai vääräksi.

     

    Puuki

    Myös mo:n metsänkasvatuksen kannattavuutta sopii hyvinkin pohtia monelta kantilta koska kannattavuus vaikuttaa tulevaisuudessa esim. puuhuollon toimivuuteen (tiestön kunto/metsien korjuukelp. ym.) ja koko teollisuuden alan menestymiseen, työpaikkoihin  ja verotulokertymään yms.  Ei yksistään ko. mo:n metsän kasvatuksen kannattavuuteen tällä hetkellä.

    Lankut kannattaa lajitella viimm. sahalla koska lankulla ja lankulla on isot erot lopputuotteen hinnassa.  Niihän ne yhtiöt tekeekin.  Tienvarrestakin saattaa lähteä yhden leimikon  erilaista tukkeja 3-4 eri osoitteeseen.    Ongelma on se, että mo ei yl. saa mitään ”motivointipalkkiota” hyvän tukkilaadun kasvatuksesta (jonka kasvatus on kalliimpaa kuin risukarhilaadun kasvatus).   Hyödyn korjaa välikädet koska kantohinnoittelu  tehdään aataminaikaisella tyylillä.

    mehtäukko

    ”…mitään muuta ekonomiaa ja laskentaa ei tarvita. Metsät ostetaan markinahintaan ja sillä siisti, ei siinä mitään laskentaa tarvita…” Mitään ei tarvita- väite on muunneltua totuutta.

    Kun metsää ostaissa näet kypsyvän pylväsmetsän, tai laatutyvisen vanerikoivikon jne, se myynnissä on ns. ”peruspuuta”. Laskien näet erikoispuun lisän. Tai puuta on enempi kuin myynti-esitteessä, ero löytyy plussana muutamalla laskulla. Kaikki muut positiiviset tekijät arvottavat, negatiiviset miinustavat. Jos sinä tarvitset se metsän lisämaaksi, laskukaava yksinkertaisuudessa on selvä. Muu metsänhoito vaatii sitten ammattimaisen otteen tutkittuun tietoon ja olosuhteisiin perustuen.

    ”…Kiistaa käydään metsänhoitotavasta, tästä hetkestä kauas, kauas tulevaisuuteen – turhaa! Metsän omistusaika lienee n. 30 vuotta..”

    Niin on, mutta kun eräs tyyppi esitti laskelmien tekoa 60:n vuoden periodilla! Mitä järkeä siinä on edelliseen jossa kuitenkin metsänhoidolla tai vajaatuottoisen raiskion seurauksena seuraava polvi saa joko hoidetun metsän tai arvottoman raiskion? Laskuistasi huolimatta. Ja tuon raiskion kerkeät tunnustaa vielä omaksi aikaansaannokseksi!

    jees h-valta

    Tuo R. Rannan vedättely euron ja kahden puista kertoo vain oman surullisen ongelmansa metsän kasvatuksen liiasta tuotteistamisesta ja koron nuolemisongelmasta. Hänen viitauksensa ilmeisesti haavan kasvatukseen mutta nyt on kyllä kyse aivan muokkaamattomaan istutetun mäntymetsän kehityksestä. Josta hirvet jalostivat sekametsän jossa koivun osuus aika huomattava nyt. Mutta toki mänty siellä 16 sentin keskimääräisellä rinnankorkeusvahvuudellaan se ykköskasvaja kuitenkin. Koivukaan ei ole pysynyt tuossa kyydissä mukana. Jotain siis kasvuun laitossa ja jatkossa onnistunut. Olsiihan senkin ajan tietysti voinut tuskailla korko-ongelmia mutta se jääköön ekonomipellejen puuhiksi.

    Jätkä

    Jeessi. Olet ennenkin leuhkinut kovilla kasvulukemilla – yli 22 kiintoa /ha muistaaksen, tai jotain sinnepäin.

    Tuolla edellä mainostat kakkosharvennuskohdetta (joka mielestäni ei ihan sitä vielä pitäisi olla, koska kakkosesta pitäisi jo lähteä jonkin verran kahden tukinkin puita)

    Jos metsään.fi tieto puumäärästä pitää paikkansa, niin tuota puuta on kertynyt keskimäärin 5,6 kiintoa / v. Toki enskassa on risua hakattu 27 kiintoa, mikä tekisi motin lisää / vuosi.Missä on loput hirmuisesta vuosikasvusta?

    jees h-valta

    Kyllähän noista männyistä kahdenkin tukin puita jo lähtee. Mutta pääasiallinen tarkoitus on ylitiheiden koivikoiden ruotuun saattaminen. Periaatteessa enskaa ei ollut vaan e-puuharvennus noin 15-17 vuotisena.

    mehtäukko

    Se, että  jos esimerkin valossa porukka ei osaa valita 0,5 tai 5% pankkitiliä, pitää jo kuvastaa näön sokeutta. Voiko niin huononäköinen tehdä metsätöitä?

    Käsitteiden sekoitus on kyllä ”ammattimaista”…

     

    Gla Gla

    RR: ”Metsän omistusaika lienee n. 30 vuotta eli jo yhteenkin kiertoaikaan menee pari kolme sukupolvea. Päätöksiä joudutaan kuitenkin tekemään ajassa, kulloisellakin hetkellä käsittämämme tiedon varassa, emmekä voi mitenkään tietää tulevaisuutta ja esim. uusien omistajien tahtotilaa monien sukupolvien päähän.”

    Miksi kannattavuuslaskennassa käytetään diskonttausta ikuisuudesta nykyhetkeen?

    mehtäukko

    Ei ollenkaan, kunhan sitä ei laskemalla tekemällä tehdä sekasortoista.

    RR.Kun puhutaan perhemetsätaloudesta jossa jälkikasvu näkee kehityksen kulun, eikös jatkumon onnistunut aikaan saanti ole ”piste iin päälle”? Jatkajien tahtotila riittää tähän hetkeen. Monien sukupolvien päähän kaavailut ovat yhtä tyhjän kanssa, kuin laskemalla muka varmistaa toimenpiteen toteutumisen onnistuminen ja tuotto.

    oksapuu

    Kumma esimerkki tuo 0.5-5% korko…

    Määräaikaistalletuksen korko on se 0,25% ja se ”ison firman” korkokin taisi käydä liian kalliiksi kun järjestelmää ollaan ajamassa alas…

    Käyttötilillä makaavan rahan korko on pyöreä nolla. Niin että luulisi olevan kannattavaa panostaa metsänhoitoon, uudistamiseen ja perusparannuksiin…

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 311)