› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden rakenteelliset ongelmat.

  • Tämä aihe sisältää 97 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Avatarjees h-valta toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 7 8 9 10

  • Metsätalouden rakenteelliset ongelmat.

    Sent on: 21.2.2023, 14:42

    Metsätaloudella on näköpiirissä monenlaisia ristiriitaisia haasteita, jotka on jotenkin ratkaistava. Mm. isot puunkäyttäjät ostavat halukkaasti puut ja tekevät mielellään myös kaikki tarvittavat metsänhoitotyöt puolestasi, mutta ne eivät halua olla omistajina – mistä se kertoo?

    Se kertoo mm. metsätalouden rakenteellisista ongelmista.

    Metsänomistus on liian pirstoutunutta ja omistus siirtyy yhä kauemmaksi omatoimisesta tekemisestä ja osaamisesta.

    Metsänomistajien ikärakenne on aivan väärä. Omistuksen tulisi siirtyä huomattavasti aiemmin nuoremmille. Tämän ongelman helpottamiseksi sukupolvenvaihdokset tulisi voida tehdä tallaisella ylisukupolvisessa toiminnassa mahdollisimman helpoksi.

    Metsätalouden polttavin taloudellinen ongelma on metsänhoidon investointien pitkä, ylisukupolvinenkin tuloutumisaika, joka karuissa olosuhteissa voi olla jopa monta sukupolvea.

    Kun näin on, perintöverotuksella ei misään nimessä pitäisi edistää tilojen pirstoutumista ja sen vuoksi tehtäviä ”liikahakkuita”. Tämän pitkän investointien tuloutumisen takia olisi oleellisen tärkeää, että  metsätaloudesta veroa kerättäisiin vain ja vain silloin, kun tuloja syntyy. Jopa kymmeniä vuosia ennen tulojen syntymistä kerättävät verot ovat kannattavuuden näkökulmasta tuhoisia, eivätkä edistä metsätalouteen investoimista ja puustopääoman kartuttamista.

     

     

    Tekijä
    R.Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • R.Ranta 26.2.2023, 14:04

    Gla: ”Kannattavuuden mahdollinen parantuminen nostaa metsätilan hintaa, mikä syö kannattavuuden.”

    Olen ymmärtynyt, että sinustakin metsänhoitoon tulisi panostaa enemmän. Virkkeesi on sitä taustaa vasten todella hämmentävä. Kannattavuuden heikentäminen olisi siis hyvä asia – kummallista. Minusta on itsestään selvää, että parempi kannattavuus lisää innostusta metsänhoitoon, eikä päinvastoin. Visa, joka toimii parhailla alueilla panostaa voimakkaasti, mikä on aivan perusteltua. Hänkin oli taannoin jopa sitä mieltä, että heikoimmilla alueilla metsätalous loppuu kokonaan kannattamattomuuteen. Silti hän yleistää näkemyksen samanlaisesta voimakkaasta panostamisesta oman alueensa näkemyksen perusteella.

    Metästilojen hintojen nousuun on ilmeisesti Gla vaikuttanut paljon nimenomaan sijoitusrahastojen kiinnostus, jota taas perintöverotus ei kosketa suoranaisesti.

    Pidän erittäin kummallisena, että sukupolvenvaihdoksen huojennukset eivät koske oleenkaan metsätaloutta, niinkuin muuta yritystoimintaa ja maataloutta. Miksi meillä ei haluta metsätalousyrittämiseen erikoistumista, vaikka sille olisi suorastaan huutava tarve em. syistä. Metsätalouteen jos mihin se olisi perusteltua, sen ylisukupolvisten tekijöiden vuoksi.

    Aiemmin metsätalousyrittämiseen erikoistunutta kehitystä pyrittiin lainsäädännöllä estämään maanhankitalupamenettelyllä. Sekin on aivan selvä, kuka tätä on kynsin hampain vastustanut – MTK. Meillä vastustetaan sellaista rakenteellista kehitystä, johon nomenomaan tulisi pyrkiä.

     

    Rukopiikki 26.2.2023, 14:10

    Miksi sijoittaa rahoja metsämaahan kun voi ostaa metsäfirman osakkeita. Pääsee riistämään metsänomistajaa.

    Gla Gla 26.2.2023, 16:36

    RR: ”Olen ymmärtynyt, että sinustakin metsänhoitoon tulisi panostaa enemmän. Virkkeesi on sitä taustaa vasten todella hämmentävä. Kannattavuuden heikentäminen olisi siis hyvä asia – kummallista.”

    Minä en sano, että kannattavuuden heikentäminen olisi hyvä asia. En myöskään sano, että kannattavuuden parantaminen olisi huono asia. Vai jäikö minulta jotain huomaamatta kommentistani?

    Tuossa oli taustalla ajatus, että valtio saisi menetetyt verot takaisin toista kautta. Minulle ei selvinnyt, minkä mekanismin kautta verot kertyisivät. Kerro toki, jos sinulla on siitä hyvä näkemys.

    ”Metästilojen hintojen nousuun on ilmeisesti Gla vaikuttanut paljon nimenomaan sijoitusrahastojen kiinnostus, jota taas perintöverotus ei kosketa suoranaisesti.”

    Kyllä, sen lisäksi monta muutakin tekijää vaikuttaa. Kokonaisuus on näiden summa. Nyt on kiinnostava nähdä, miten muutokset korossa vaikuttaa.

    Perko 26.2.2023, 16:51

    Metsäsuunnitelma on melkein laki,  massantuotto laskee niin metsäkeskus huomauttaa mhy neuvoo ostajan.  Palveluita saa myös suoraan sylttytehtaalta jos on tehnyt bonussopimuksen tai hintatakuun.  Hah haa!

    Avoinhuutokauppa puulle voisi olla aluksi helpoin korjaus myyntihinnan kohennukseen. Toimii  tuossa Eestissä kohtalaisen hyvin.

    Visakallo Visakallo 26.2.2023, 16:58

    Suomi on pinta-alaltaan Viroon verrattuna suuri maa. Meillä on alueita, jossa ei käytännössä ole kuin yksi puunostaja. Järjestä siinä sitten huutokauppa. Virossa sadan kilometrin säteinen ympyrä kattaa jo suurimman osan koko maasta. Täällä Päijät-Hämeessä tilanne on sen verran hyvä, että se on verrattavissa Viroon.

    Perko 26.2.2023, 17:18

    Mitä Visakallo näkee haitaksi huutokaupasta?  Kirjoittajissa olen havainnut hyvin korostetusti onnistuneita metsäpohjanhoitajia joiden mielestään mitään  korjattavaa  ei ole kun ongelma ei heitä mielestään  haittaa.  Samaa kun jotkut ovat yhtiölleen antaneet sielunsa niin on kunnia-asia kantaa  riukuja heidän pinoon välittämättä  vaivoista.  Tuota masokismia on tyrkytetty miullekin.

    Olisko  netti-huutokauppaan  tarjouksia?   Otaksun tarjousten näkyvyyden   korjaavan  hintaa.

    R.Ranta 26.2.2023, 17:30

    Olen ollut ymmärtävinäni, että puuntuotanto olisi tärkeää verotulojenkin näkökulmasta. Siis Gla muidenkin verotulojen kuin metsistä heti saatavista perintöveroista. Uhkana on maksut hiilensidonnasta kasvun heikkenemisen takia, turvepohjat pitäis jättää jatkuvaan kasvatukseen (puutuotos pienenee), hakkuita pitäis vähentää ja puustopääomaa lisätä.

    Metsistä saatavien perintöverojen määrä olisi mielenkiintoista tietää. Kuinka monta prosenttia perintöverot ovat n. parin miljardin kantorahatuloista. 10% olisi parisataa miljoonaa, puhumattakaan nettotulosta. 15 vuotta etukäteen ilman tuloja se olisi jo 20%.

    Metsätalous katsotaan meillä harrastustoiminnaksi, johon yritystoiminnan sukupolvenvaihdoshuojennuksia ei voida soveltaa, joka johtaa vähintään kymmenkertaiseen veroon sukupolvenvaihdoksessa, ilman enemmän tai vähemmän keinotekoisia järjestelyjä.

    Metsätilat ovat pieniä (järkevä hoito kaukana optimaalisesta), omistus eläkeläisillä ja metsistään vieraantuneilla. jne. Mielenkiintoinen kysymys on, mikä olisi valtiontalouden näkökulmasta optimaalista. Ei toki aivan yksinkertainen selvitettävä.

    Jotain tarttis tehdä!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.2.2023, 17:34

    Gla: minkä mekanismin kautta verot kertyisivät

    Vaikka sitä kautta, että sukupolvenvaihdos olisi helppo ja ilmainen toimenpide  ja metsää siirtyisi nuoremmille. En ymmärrä miksi verokertymää ei voitaisi kohtuullistaa kun juuri todettiin, että samat puut verotetaan vähintään kaksi kertaa. Ainut miten tämän voi kiertää ja vähentää verorasitustaan on sukupolvenvaihdoskauppa tai ulkopuoliselle myynti. Lahja- ja perintöveron poiston jälkeen tehtäisiin todennäköisesti vähemmän sukupolvenvaihdoksia kauppoina, jolloin metsävähennystä tulisi vähemmän käyttöön ja veropohja laajenisi. Ehkä Kiviranta tarkoitti tätä.

    Perko: Metsäsuunnitelma on melkein laki

    No ei ole enää Suurimmalla osalla kansaa ei enää edes ole suunnitelmaa, ainoastaan metsaan.fi tai jokin muu vastaava  metsävaratieto.

    Perko 26.2.2023, 18:05

    A.J,  niin on miullakin  suunnitelmat jääneet vanhaksi . Tiedot ovat lappusilla ja päässä.  ”Myyntipakko ” iskee kun kasvu on oikeassa  asennossa.  Oli niitä   Astan ja Veeran  pakotteitakin niin myyjän valtuuvet oli heikot.

    Visakallo Visakallo 26.2.2023, 18:10

    Perko: ”Mitä Visakallo näkee haitaksi huutokaupasta? ”

    En näe siinä mitään haittaa, ja käytännössä myynkin leimikkoni aina ”huutokaupalla”, koska pyydän aina tarjoukset alueeni puunostajilta. Ongelmana ovat Suomessa ne alueet, joissa on käytännössä vain yksi puunostaja. Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, eikä puuta ole taloudellisesti kannattavaa kuljettaa kovin pitkiä matkoja.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 7 8 9 10