› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden rakenteelliset ongelmat.

  • Tämä aihe sisältää 97 vastausta, 22 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Avatarjees h-valta toimesta.
Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 8 9 10

  • Metsätalouden rakenteelliset ongelmat.

    Sent on: 21.2.2023, 14:42

    Metsätaloudella on näköpiirissä monenlaisia ristiriitaisia haasteita, jotka on jotenkin ratkaistava. Mm. isot puunkäyttäjät ostavat halukkaasti puut ja tekevät mielellään myös kaikki tarvittavat metsänhoitotyöt puolestasi, mutta ne eivät halua olla omistajina – mistä se kertoo?

    Se kertoo mm. metsätalouden rakenteellisista ongelmista.

    Metsänomistus on liian pirstoutunutta ja omistus siirtyy yhä kauemmaksi omatoimisesta tekemisestä ja osaamisesta.

    Metsänomistajien ikärakenne on aivan väärä. Omistuksen tulisi siirtyä huomattavasti aiemmin nuoremmille. Tämän ongelman helpottamiseksi sukupolvenvaihdokset tulisi voida tehdä tallaisella ylisukupolvisessa toiminnassa mahdollisimman helpoksi.

    Metsätalouden polttavin taloudellinen ongelma on metsänhoidon investointien pitkä, ylisukupolvinenkin tuloutumisaika, joka karuissa olosuhteissa voi olla jopa monta sukupolvea.

    Kun näin on, perintöverotuksella ei misään nimessä pitäisi edistää tilojen pirstoutumista ja sen vuoksi tehtäviä ”liikahakkuita”. Tämän pitkän investointien tuloutumisen takia olisi oleellisen tärkeää, että  metsätaloudesta veroa kerättäisiin vain ja vain silloin, kun tuloja syntyy. Jopa kymmeniä vuosia ennen tulojen syntymistä kerättävät verot ovat kannattavuuden näkökulmasta tuhoisia, eivätkä edistä metsätalouteen investoimista ja puustopääoman kartuttamista.

     

     

    Tekijä
    R.Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Husq165R 26.2.2023, 18:12

    ”Lahja- ja perintöveron poiston jälkeen tehtäisiin todennäköisesti vähemmän sukupolvenvaihdoksia kauppoina, jolloin metsävähennystä tulisi vähemmän käyttöön ja veropohja laajenisi.”

    Tuossa visiossa veropohja ei laajene, vaan veroeuroja siirtyy momentilta toiselle.

    Toinen huomio monessa viestissä toistuvasta, ”verotetaan kahteen kertaan”. Ymmärrän kyllä mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan. Tuon kaltainen on kuitenkin länsimaisessa verotuksessa yleistä eikä mikään varsinainen epäkohta. Omistajan vaihtuessa verorasituksen kohde vaihtuu omistajan mukaan. Selkeä epäkohta se on vielä aikoinaan ollut esim. ulkomailla jo verotetun tulon verottamisesta Suomessa uudelleen.

    Veropohja laajenisi esim. jos ajoneuvovero laajennettaisiin koskemaan polkupyöriä.

    Kiinteistöveron kohdalla veroa maksetaan 50 kertaa tapauksessa, jossa ostetaan veronalainen kiinteistö 20v ja kuollaan 70v. Vähän huono esimerkki.

    Rukopiikki 26.2.2023, 18:40

    Yrityksissäkin sukupolvenvaihdokset aiheuttaa ylimääräisiä kuluja mitkä on pois esim toiminnan kehittämisestä. Se kaikki raha mikä metsänomistajille tai kansalaisille yleensäkin jää jos perintö/lahjavero poistuu ei ole Suomesta pois. Se lisää kaikenlaista aktiviteettia ja kertyy lopulta myös verohyötynä, jopa alkuperäistä suurempana valtionkin kassaan. Kansantaloustieteen perusteista kertovia kirjoja lienee joka kirjastossa. Sinne vain. Yleinen käsitys markkinataloudessa on että yritykset ja ihmiset käyttää rahan kokonaistalouden kannalta tehokkaammin kuin valtio.

    Rukopiikki 26.2.2023, 18:53

    Suurin este taitaa olla veron poistolle suomalaisten kateus. Rikkaatkin vastustaa osa sitä, kun itse on joutunut veroa maksamaan niin oishan se kamalaa jos toiset pääsis verotta.

    Husq165R 26.2.2023, 18:54

    Noin se on, että yksityinen raha on tehokkaampaa kuin valtion kautta kierrätetty. Kirjoja on luettu täälläkin.

    Suomessa on ajateltu, että kokonaisia tuotantoaloja tuetaan käytännössä 100%. Edelleen, 20% kansalaisista aiheuttaa 80% terveys- ja sosiaalimenoista, suuntaa antavat prosentit. Esimerkkejä voisi kerätä loputtomiin. Melko laaja konsensus tuntuu olevan, kun noin jatketaan vuosikymmenestä toiseen.

    Jokin siinä Ameriikan mallissakin tuntuu suomalaisia tökkivän. Että esim. sairaalan ovella selvitetään ensiksi vakuutusasiat. Eikä suinkaan ole tehokas systeemi.

    Meni aika kauas metsätalouden rakenteellisista ja perintö-/lahjaverosta, mutta veropohjan laajuudesta kyse kuitenkin.

    Gla Gla 26.2.2023, 21:17

    AJ: ”Vaikka sitä kautta, että sukupolvenvaihdos olisi helppo ja ilmainen toimenpide  ja metsää siirtyisi nuoremmille. En ymmärrä miksi verokertymää ei voitaisi kohtuullistaa kun juuri todettiin, että samat puut verotetaan vähintään kaksi kertaa.”

    Ei tuo oikein anna vastausta siihen, mistä verot kertyisivät, kun tälläkään hetkellä ei hakkuita ole varaa lisätä.

    En vastusta verotuksen kohtuullistamista. Perään vain sitä, mitä muutos vaikuttaisi, kun kerta muutosta kaivataan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.2.2023, 21:45

    Puun myyntitulon veroista voidaan kerätä veroja kuten ennenkin. Näiden kertymä voi yhden tietyn metsätilan osalta olla yhtä suuri kuin kaupasta maksettu varainsiirtovero plus metsävähennyksellä huojennettu puun myyntitulo. Laskentaesimerkin laatimalla asian voisi varmistaa.

    Ola_Pallonivel 26.2.2023, 21:46

    Metsän perintöverotus on mahdollista pitää kohtuullisena, jos harrastaa vähän verosuunnittelua.

    Tomperi 26.2.2023, 23:43

    Kehitys kehittyy ja ongelmat jalostuu.  Aikoinaan ongelmana oli rajat tai raja aita ongelmat, sitten tuli ns porttiongelma, tie ongelmat teitten myötä ja tie yhdistysten galabalikki. sitten nykyään ne hyvät puustoiset metsät ovat vallan väärässä paikassa.

    R.Ranta 27.2.2023, 12:04

    Verosuunnittelulle todellakin on tilausta. Jollekin perintövero on hyvä asia, kun perintövero on myyntiveroa selvästi pienempi. Oikeudenmukaisuuden vuoksi, sattumalla ei saisi olla näin suurta roolia. Se johtaa hyvin eriasteisiin veroseuraamuksiin.

    Kunnollisen metsätilan pitkäjännitteinen kehittäminen vaatisi kyllä sukupolvenvaihdonhuojennuksen, kuten muillakin yrityksillä ja maataloudella. Sen puuttuminen johtaa moninaisiin epätarkoituksenmukaisiinkin verosuunnitteluihin. Mm. Norjassa, Ruotsissa ja Virossa perintöverosta on luovuttu.

    Kun metsätila- ja omistajarakenne on nykyisen kaltainen, niin se vaatisi kyllä huomiota. Tilarakenne on hevosaikakaudelta, jolloin tilat jaoissa pirstottiin usein hankalasti hoidettaviksi.

    Rukopiikki 27.2.2023, 12:10

    Ruotsissa senkin ajan ja rahan mitä verosuunnitteluun menee voi käyttää järkevämpään tarkoitukseen. Eikä tarvi olla peltotilkkuakaan näennäsiviljelyssä. Suomen eduskunnan voisi hyvin lakkauttaa ja ottaa Ruotsin lait suoraan käyttöön. Olisi kustannustehokasta kun toiset säätäisi meidän lait eikä tarvitsisi omaa herrakööriä rahoittaa.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 97)
1 2 3 … 8 9 10