Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
On alkanut näyttämään yhä enemmän siltä, että pottu montun eliitillä omissa kirjoituksissa ei ole faktoilla ja fiktiolla mitään väliä!
Siitä seuraa luonnollisesti se, että toistenkaan kirjoituksissa sillä ei ole mitään väliä! Kun vaan ”vesien reunojen koivun lehdet” osuu omaan mieli piteeseen! Ja faktaksihan se muuttuu siinä samalla! Totta kai!
Eikö Husky tiedä, että rantojen lehtipuut alkoivat varistamaan lehtensä vasta sitten, kun ensimmäiset Lännen Ukko-Mestarit tulivat metsiin? Silloin moni kirkasvetinen vesistö alkoi tummumaan lehtien vaikutuksesta.
Googletin tuon laitteen! Viittaisi ojien tekemiseen! Jos ajankohta osuu vesi ongelmien kanssa niin silloinhan jotkut saattaisi ”vähän hassuttelevasti narrata”!
Jos katsotte Maanmittauslaitoksen Karttapaikasta Historialliset ilmakuvat, toteatte, ettei ennen rannat rehottaneet puita niin kuin nykyisin. Minäkin muistan, miten silloin vanhaan aikaan rannoista kaadettiin poltto- ja tarvepuut jäälle, ja ajettiin hevosella pois, koska homma kävi niin helposti. Uittoreittien rannat pidettiin taas uiton sujuvuuden takia puista täysin vapaina. Rannat alkoivat muuttua rytöpesiksi 1960 -luvun jälkeen.
Ei ole tarjota vodkaa. Vodka on liian beljakovilaine juoma.
Kyllä täällä saloseudulla ei rassattu rantapuita polttopuiksi. Se näkyy vieläkin rantapuiden ikärakenteessa Täällä poltettiin honkia. Muistan poikasena, kun isäukko ja naapuri ajoivat naapurin puolitela- Nuffieldilla sylentäyteistä aitoa punahonkaa kartanolle. Oli talvellakin kuivaa ja nöyrää pilkkoa. Lämpöarvo ei ollut kaksinen, mutta määrä korvasi sen puutteen. Uittoon kelvollisia vesiä täällä latvavesillä on hyvin vähän. Ojitettavaksi soita sitäkin enemmän. Ja ne myös ojitettiin. Armeijassa rättikessu katsoi pitkään, kun pyysin 47 numeron saappaat. Kysyi, että missä kasvaa tuollaisia jalkoja. Vastasin, että olen suoseudulta. Siellä pienijalkaiset ovat uponneet soihin jo aikoja sitten.
Jään odottamaan tutkimustuloksia suojakaistojen turmiollisuudesta. Uskon siihen saakka enemmän turvemaiden turmiollisuuteen niin kuin MetsäVesi -hankkeessa osoitettiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään