Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Uskon siihen saakka enemmän turvemaiden turmiollisuuteen niin kuin MetsäVesi -hankkeessa osoitettiin.
MetsäVesi raportin mukaan TOC-kurmasta tulee vesiin 96% luonnon huuhtoumana n. 68 kg/ha/v kun taas ojituksilta 4%.
Eikö se pidäkkään paikkansa?
Jos haluaa vähentää humuskuormia vesissä, niin kai se vähentäminen pitää suorittaa siitä suurimmasta kuormasta.
Minä en vaadi humuskuorman vähentämistä, kun kaikki humus, mikä vesiin tulee, on luonnollisista lähteistä ja määrät luonnollisia. Esimerkiksi humuksen luonnon huuhtouma on lisääntynyt 65 vuodessa siksi, kun metsien puusto on 1,7 kertaistunut. Se on luonnollista.
Minä en ottaisi esille keskusteluun koko asiaa metsätalouden aiheuttamaa vesien lisäkuormituksia, kun ne eivät poikkea luonnontilaisista juuri mitenkään.
Jollakin taholla näkyy olevan tarvetta paisutella ja kampittaa Suomen taloutta juuri tällaislla merkityksettömillä pikku asioilla, joihin husset uskoo.
Onhan se puuston lisäyskin metsätalouden aiheuttamaa, jos oikein huolella saivarrellaan.
Viittasin edellä kommentissani hankkeen malliin, jossa humuskuorman selittäjät olivat turvemaan osuus valuma-alueesta, lämpösumma ja ojitus. Tärkeimmät selittäjät olivat siis turvemaa ja lämpösumma, ja ojitus lisäsi kuormaa edellisiin verrattuna selvästi vähemmän. Siinä mallissa ei vielä suojakaistojen karikkeita ja kangasmetsän kangashumusta ollut mukana, mutta ehkä jossain tulevassa mallissa on.
Näyttäisi siltä, että AJ ja Kurki eivät pääse yhteisymmärrykseen humuksen vesistövaikutuksista. Jotta asia hiukan menisi vielä enemmän juntturaan niin pyytäisi lukemaan GTK Tuomas Junna et al tutkimuksia asiasta.
Ja hakusanalla carbon load of leafs lakes saa vielä laajemman näköalan aiheeseen.
Tarkennusta kaivataan siihen mikä on metsätalouden toimien osuus humuksen kokonaiskuormasta. Ilmeisesti melko pieni. Siitä huolimatta kaikkea päästökuormaa vesiin tulee kai pyrkiä pienentämään.
AJ lle sanoisin, että lyhyen tutkimusanalyysin perusteella tulin siihen tulokseen, että metsätalouden ml suometsätalous aiheuttaman humuskuormituksen ilmastovaikutus on luokkaa ”ketä kiinnostaa” tai ”aivan sama”. Saattaapi mennä peräti nielun puolelle.
Jaa jos linkeissä toisessa oli humuksen ilmastovaikutuksen arvioitia.
Toisessa linkissä ”carbon load of leafs lakes” taas oli koivun lehdistä AI-mukaan.
Leaf litter introduces significant organic carbon into lake ecosystems, with rates of accumulation in boreal lake sediments now five times higher than during the Holocene. This influx of terrestrial organic carbon drives nutrient loading, boosts methane (CH4 ) emissions in shallow littoral zones, and can create extensive, slow-decomposing organic matter on the lake bottom.
Ja siitä käännös:
Lehtikarike tuo järviekosysteemeihin merkittävää orgaanista hiiltä, ja sen kertymisnopeus boreaalisissa järvisedimenteissä on nyt viisi kertaa suurempi kuin holoseenin aikana.Tämä maanpäällisen orgaanisen hiilen virta lisää ravinnekuormitusta, lisää metaanipäästöjä matalilla rannikkoalueilla ja voi luoda laajoja, hitaasti hajoavaa orgaanista ainesta järven pohjalle.
Tuoreen kartoituksen mukaan yli 83 prosenttia ojitetuista turvemaametsistä on hyvin tai kohtuullisesti tuottavia. Suometsien tuottavuus ja ympäristövaikutukset vaihtelevat kuitenkin suuresti alueittain
Valta-osa suo-ojituksista on auttanut metsän kasvua
Joo, hyvä juttu tämä metsäojitus, mutta ei niitä oja vesiä olisi saanut luonnonvesiin sotkea. Noilla tutkimuksilla missä väitetään että metsäojitus ei juurikaan kuormita vesistöjä ei ole minkäänlaista yhteyttä omiin havaintoihini jotka kertoo että vesistöt Suomessa on pilaantunut 100%.sesti nimenomaan metsäojien takia jotka valuu puroon, jokeen tai järveen ilman mitään kaivukatkoa. Mustunutta vettä ei saa kirkkaaksi vaikka miten tutkisi. Ainut keino on katkaista esteetön valunta ja toivoa että aika korjaa.
Metsätaloudessa on asioita jotka ovat totuutta vain sen verran kuin uskossa on. Mittaukset ja tutkimukset kiistetään virheellisinä ja kun usko on vahva niin näkemys on selvä. Suovedet ja ojitus vedet ovat yksi niistä jotka käy todisteeksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään