Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei rehevän maan kuusen istutus yleensä onnistu kunnolla ilman mätästystä. Laikutusta kaivurilla käytetään karuimmilla mailla männyn uudistamisessa. Puhutaan myös laikkumättäästä, joka on yksi laji mätästystä.
Hakkuutähteiden keräys pienentäisi kyllä pikkasen vesistökuormaa ja auttaa kuusen uudistamisessa rehevillä mailla. Kantoja ei kannata nostaa ellei niissä ole juurikääpää. Hakkuita tehdään kuitenkin harvoin ja karikkeita tulee joka vuosi, joten ihan kokonaan ongelma ei tällä keinoin poistu.
Ennallistaminen, vesiensuojelun rakenteet ja tarpeen mukainen kuivatus turvemailla. Siinä se, vesiensuojelupaketti?
Minulla on maapohjat rehevää mustikkatyyppiä. Ei siinä taimikon onnistumisessa eroa ole laikutuksella tai ilman istutuksessa. Tukkimiehen täin kanssa voi olla ongelmia ilman laikutusta. Sanovat. Minulla ainoa tukkimiehen täin tekemä isompi tuho oli nimenomaan laikuttamattomalla alalla.
Onko noissa tutkimuksissa siis laskettu ojaa pitkin tulevat hehtaarikohtaiset päästöt valuma-alueelta? Mitä yhdestä vesilitrasta löytyy, niin sillä ei kai isoa merkitystä vaan sillä mitä koko valuma-alueelta tulee
Esimerkiksi Liuhapurosta otettu vesinäyte siltä kohtaa, missä kaikki vesi tulee luonnontilaiselta valuma-alueelta, josta mitattu TOC-pitoisuus mg/l. On tosin näitäkin kg/ha/v mittauksia. Se saataneen laskettua valuma-alueen koon, sadannan ja TOC-pitoisuuden perusteella.
Kertoivat juuri alueuutisissa, että Artjärvellä ko. 1,5 miljoonan litran jätevesivuodolla ei ole mitään negatiivista vaikutusta alapuolisten vesien virkistyskäyttöön! – Pitäisiköhän metsäojien kokoomaojien alapäihinkin hommata samanlaiset pumppaamot..?
Sadevesi kulkee nopeammin ojitettujen alueiden läpi alavirtaan. Siksi on väitetty että luonnontilaiset suot tasaavat tulvahuippuja. Toiset sanovat että käsitys on virheellinen: suohon ei mahdu paljon lisää vettä silloin, jos sen pinta on valmiiksi ylhäällä. Ota näistä sitten selvää. Pinnat kuitenkin vaihtelevat paljon luontaisestikin vuotuisten säiden mukaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös yhtälössä, joten voi olla vaikea ennustaa hydrologian muutosta tiettyyn pisteeseen.
Eiköhän suot tulvahuippuja tasaa ja ojitus korosta niitä eli lisää eroosiota ja huuhtoutumia. Lisäksi virtaamat kuivana kautena heikkenevät nopeammin ojitusten takia. Pienet uomat ei tämän takia tarjoa kaloille elinkelpoisia olosuhteita, kun vesi loppuu kesällä.
Kun suo ei ole täynnä, suo sitoo vettä ja valuttaa/haihduttaa sitä hitaasti. Täyteen kyllästyneestä suosta kaikki vesi tietysti valuu pois, mutta tuskin samalla nopeudella ilman ojia kuin ojitettuna. Lisäksi aina suo ei ole täynnä, joten tällöin se sitoo vettä.
Onhan tämä jossain tutkimuksessa osoitettu paikkaansa pitämättömäksi. En ole tutkimusta lukenut, mutta arvelen ristiriidassa olevan kyse tarkastelukulmasta. Jos tarkastellaan täyden suon käytöstä, ero ojitettuun voi olla pieni. Ja aina löytyy joku Liuhapuro, jolla voi ratsastaa vaikka auringonlaskuun saakka.
Se on tosiaan totta, vesi todellakin virtaa nopeammin alavirtaan. Mutta edes normaali sadepisaran nopeus ei ole yhtä suuri kuin on alppihiihtäjien nopeimmat vauhdit. Mutta kaikki me olemme … syöksylaskijoita kaikki tyyni…
Ojittamattoman suon voi mielessään kuvitella pinnan osaltaan turkiksi, vesi valuu siitä pintaa pitkin pois. Ojitetulla suolla tapahtuu sama kuin suodatin kahvia valmistettaessa, vesi painuu kahvin pöönien läpi ja siihen liukenee aineksia pööneistä, ojitetulla suolla valtaosa vedestä painuu ojiin valumalla muuta kautta kuin pintavaluntana elikkä pööönien läpi ja siihenhän liukenee erinäisiä aineksia turpeesta. Tämän näin omin silmin vieraillessani Neuvostoliiton Karjalassa, järveä katselin sillalta jonka vedet olivat kirkkaat ja ahvenparvet uivat vedessä,ihan kuin kotojärvessäni aikoinaan. Myöhemmin katsoin kartasta ko aluetta missä vierailin, järven rannoista yli kaksi kolmannesta olivat soita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään