Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuvista: hyvä ohje vesinäytteiden ottoon olisi varmaan että ota aikasarja. Kovat sateet lisäävät päästöjen kokonaismäärää, mutta laimentavat konsentraatiot.
”Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia.”
Eli tulkitsen niin että tuo 78000 tn org. hiiltä on metsätalouden lisäinen osuus ja vastaavasti 1,8 milj. tn on kokonaismäärä, joka tulee metsistä ja soilta (ojitetut plus ojittamattomat), eli luonnonhuuhtoumat ja metsätalouden osuus yhteensä.
Pukkala: ”lisääntyvät hakkuut vähentävät suometsien maaperäpäästöjä, koska puuston haihdutus vähenee, jolloin hapellista turvetta on vähemmän”. Pitänee paikkansa harvennusten osalta. Edellyttää kuitenkin että avohakkuilla ei tehdä kunnostusojituksia tai jos tehdään niin ei tarpeettoman syviä ojia.
Ojitusta syv. 0,6 m kunnostettaessa suo-ojituksille kannattaa tehdä syvempiä 0,5 m ojia altaaksi. Keskimääräinen ojasyvyys olisi 60 cm ja padotus purkuojaan, joka pitäisi allasojissa 0,5 m vettä tai vähemmän. Allas voi parhaina kesinä toimia niin, että suovesiä ei purkaudu kesällä lainkaan, kun puusto haihduttaa.
Professori Halme kirjoitti LinkedIN:ssä Härmälän raportista että siinä oli ohut vesiensuojelun osio. Ajauduin sitten siihen keskusteluun mukaan.
Panun mielestä metsätalouden nykyiset vesiensuojelun ohjeet eivät pure ja siksi ojitukset pitäisi lopettaa heti ja tykkänään. Itse ajattelisin että riittäisi, jos saadaan vesiensuojelun ohjeet kattavasti käyttöön ja lisäksi saadaan eri keinoin hillittyä turpeen hajotusta ojitetuissa turvemaametsissä.
Laitoin keskusteluun kuvan MetsäVesi -raportin kuvasta 7c, jossa näkyy mallinnettu toc-päästö. Perustaso eli luonnonhuuhtouma lämpösumman funktiona sekä muut vaikuttavat tekijät suoprosentti ja ojitusprosentti. Osaako Kurki sanoa mistä tulee luonnonhuuhtouma? Onko se kasvillisuudesta tulevaa toc-päästöä? Sen päälle tulevat sitten turvemaaperä suolla ja ojituslisä?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään