Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jos vakiinnutan ajo uran melko lähelle järven rantaa niin estääkö sertifikaatit siinä ajamisen? vielä ehtii raivurilla- joulukuusen kokoista taimikkoa. kyttäävätkö satelliiteista- tulkaa nillittämään. Meni aukeeksi- rannan jättöpuut myös kun oli myrsky. Puut kaatui järveen, osa jäätyi sinne ja sanoi n että ei revitä irti- siellä rojottavat ahvenia rikastuttamassa.
Entä jos kaivuri töihin ja kevyt tieura järven viereen, kieltääkö sertifikaatit sitten?
Tosiaan pari kuviota paikassa jonne ei pääse koneella kuin metri rannasta. Kielletäänkö sekin- tarvitsen helikopterin tai ajoura toista tietä mutta sitten joutuu louhimaan kallioon 😀
En muista että sertifikaateissa lukisi mitään tien rakentamisesta rantaan. Rantametsää saa harventaa ja puiden kuljetukseen tarvitaan ajoura. Tosin 10 metrin suojavyöhykkeen saa hakattua ulkopuolelta. Tietysti aina parempi jos selviäisi pelkällä ajouralla jolle ei kaivinkoneella tehdä ojia.
Tapion Valtavirta-hanke tekee muutamalla valuma-alueella vesiensuojelun kokonaissuunnittelua ja toteuttaa toimia käytännössä. Mukana on mm. veden kulun hidastaminen ojissa, vaikka näitä pieniä rakenteita on joskus pidetty tehottomina. Mainitaan mm. patorakenteet ojiin ja puumateriaalin lisäys altaaseen.
Eilen kävelin yhden luonnonojan jään päällä. Kuivista lumista on tullut niin vähän vettä, että se lorisee jossain syvällä jään alla. Varjoisassa notkossa menee kauan ennenkä jää ojasta sulaa. Varmasti vedet on tänä keväänä puhtaammat kun virtaamat niin pienet.
Tuo on totta. Sulamisvesiä tuli hyvin vähän ja sen kyllä huomaa veden värissä. Taisi olla ensimmäinen vuosi kun tuohon pihalampeen ei noussut mutalieju jään päälle. Voi olla että parilla puhdistuksella tänä vuonna saa pihalamnen pidettyä puhtaana
Pefc:n vesistön suojakaista on keskimäärin vähintään 10 m leveä, mutta aina vähintään 5m. Suojakaistalta saa poimia pesimäkauden ulkopuolella puita, kunhan jättää pohjapinta-alaksi vähintään 12 m2/ha. Suojakaistaa ei saa raivata, muokata eikä sille saa jättää hakkuutähteitä. Suojakaistalla ei myöskään saa ajaa. Ajouraa siis ei sertifikaatin mukaan saa viedä 5 metriä lähemmäs rantaa. Jos siihen tekee oikean tien, niin sitä määrittää sitten vesilaki ja kaavamääräykset ym. mutta se ei ole sitten enää metsämaata.
Muistelen linkin sivun 41 kuvan 13/c TOC-kuormista AJ:lla oli Hesarin kommenteissa viittaus tähän kuvaan.
Huomaan, että kuormat ovat pelkästään soilta eivät valuma-alueilta, joita raportissa yleensä on esitelty.
TOC-kuorma lisä näkyy olevan 0…20 kg/ha/v lämpösumman mukaan niin, että pohjoisessa lisä olisi 0% ja etelässä 20/120= 17%. Samassa kuvassa on myös kangasmetsien kuorma 25..70 kg/ha/v, joka on sitä luonnon taustakuormaa ja jota kaikesta TOC-kuormasta vesiin tulee 96%.
Kun verrataan ojitetuilta soilta ja ojittamattomilta soilta turvemaasta tulevia TOC-kuormia, niin tuo taustakuorma pitäisi huomioida vähentävänä, jos ojitusalueella kasvaa metsää.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään