Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kun joka tuutista tulee näitä Luontopaneelin hiuksia nostattavia uutisia Suomen luonnosta, niin se säikyttää kansalaisia ja tuo turhaa lisätyötä viranomaisille.
Simojoella ranta-asukkaat säikähtivät veden ruskeaa väriä ja huolestuneena valittivat siitä viranomaisille.
Ely-keskuksen oli pakko tutkia asia ottaa vesinäytteitä pulloon ja analysoida.
Suo-ojituksilta ei tule yhtään enempää turveperäisiä ravinteita eikä värjäävää humustakaan kuin luonnontilaisilta soiltakaan. Lisä tulee ojituksilla kasvavista metsistä.
MetsäVesi Raportin sivu 41 kuva 13 a ja b.
Kun huomioi ojitusalueella kasvavien metsien typpi- ja fosfori-sekä TOC kuormat ojituksilta ei turpesta tule yhtään enempää kuormaa kuin luonnontilaisilta soiltakaan.
MetsäVesi raportin sivulta 38 lainaus: ” Metsätalouden osuus ihmisperäisestä vuotuisesta typpikuormituksesta kasvaa noin 6 %:sta (3250 tn) 12 %:iin (7 300 tn). Vastaavasti metsätalouden osuus fosforikuormituksesta kasvaa 8 %:sta (230 tn) 14 %:iin (440 tn). ”
Tottakai ravinnepäästöt ovat nousseet, kun metsien kokonais puumääräkin on ollut koko ajan nousussa ja noussut nykyiseen 2600 milj.m3:n 1960-luvun 1500 milj.m3:stä.
Metsien karike maahan sisältää ravinteita ja enemmän puuta antaa enemmän kariketta ja ravinteita.
Tämänhän pitäisi olla kaikille selviö.
Pitääkö Suomen nyt hakata kaikki metsät pois. Sieltähän tulee 96% kaikesta vesiä ruskistavasta humusväristäkin.
Hakataanko?
Kurki se vain jaksaa rinnastaa liuhanpuron koko Suomen tilanteeseen. Uskomatonta jankkaamista. Tässä on esimerkkejä heitetty ilmaan vaikka kuinka niin sama laulu jatkuu. Milloinkohan opitaan että tutkimus on tutkimus yhdestä kohteesta ja tutkimus ei koskaan ole täydellinen eikä aukoton. Hyvä esimerkki tutkimusten löyhyydestä on nämä meidän ilmasto ja hiilinielututkimukset. Jokainen samasta aiheesta tehty tutkimus antaa eri vastauksen. Riippuen miten tutkitaan, miten mitataan ja minkälaiseen tulokseen halutaan päästä, mitkä ovat tutkijan omat mielipiteet ja minkälaisen tutkimuksen rahoittaja haluaa.
Minusta tämänkin keskustelun tärkein anti on kirjoitettu. Esimerkkejä annettu kuinka huono tilanne jossain päin Suomessa on vesistöjen suhteen ojitusten vuoksi. Jos nämä eivät kurjelle kelpaa niin keskusteluahan voi jatkaa ”perkolaisena” hamaan loppuun. Minä yritän olla jatkamatta keskustelua. Saapa nähdä maltanko. 😀
Alkaa vaikuttamaan yhä enemmän siltä että kaikki ei muista olla kiitollisia palstan käytännön osaajille! Toivottavasti olen väärässä! Ja historia toistaa itseään!
Otetaan seuraavaksi Liittoistenjärvi! Pinta-ala n. 150 ha ,2m syvä , ei yhtään ojaa! Ja silti rehevoitynyt! Liittoinen ja Liuha todistavat aukottomasti Suomen vesistöjen ongelmattomuuden! Vähän saattaa vaan lipsahtaa visvailun puolelle nuo päätelmät ,mutta mitä siitä ,kisa etenee!
Vanha Husowarna se jaksaa aina vain noita kiitoksiaan jakaa. Suuret kiitokset siitä hänelle! Näkyy täkäläisen Salajärven vesi olevan luokituksen mukaan erinomaista, vaikka meikäläisenkin soilta parikymmentä kilometriä ojia kerää kaikki vedet sinne. Samoin menevät talouskeskuksen jätevedet. Lisäksi talossa oikein karjaakin aina vuoteen aina 1989 asti. Nämä kotipaikan vedet eivät mene Päijänteeseen, vaan päätyvät Kymijokeen.
Onko eri asteikot eri mittaajilla? Esim Vesijärvisäätiö määrittelee Salajärven laadun tyydyttäväksi, ei erinomaiseksi. ”Salajärven ekologinen tila on määritelty sekä vuonna 2019 valmistuneessa kolmannen vesienhoitokauden luokittelussa tyydyttäväksi (Hertta ympäristötietojärjestelmä 2022). Biologinen luokittelu on tehty kasviplanktonin, perifytonin eli päällyslevästön ja syvännepohjaeläinten perusteella, jotka kaikki luokittuvat tyydyttävään.”
EDIT: yllä oleva Nastolan Salajärvestä, löytyyhän Salajärviä muitakin.
Vesistöjen alustava uusi laatuarvio on valmistunut. Kartassa pistää silmään, että Keitele, jota täällä on moitittu, loistaa sinisenä eli erinomaisena.
Ohjeosiossa mainitaan: ”Ekologisen tilan luokittelun kannalta keskeistä on jatkossa kehittää keinoja erottelemaan vesienhoidon paineiden aiheuttaman tummumisen ekologiset vaikutukset muusta tummumiskehityksestä.”
Vesienhoidon suunnitelmia pääsee kommentoimaan ensi vuonna.
*
”Vesien tila on pysynyt pääosin ennallaan verrattuna aiempaan vuoden 2019 tila-arvioon. Järvistä 79 prosenttia on ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien ja jokien tila on huonompi: rannikkovesistä vain 6 prosenttia on hyvässä tilassa ja joista 55 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjavesialueista 97 prosenttia on hyvässä kemiallisessa tilassa. Pohjavesien kemiallisessa tilassa on nähtävissä pientä heikentymistä.
…
Kemiallinen tila luokitellaan huonoksi, jos haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät vaaditut raja-arvot. Kaikissa vesistöissä esiintyy bromattuja difenyylieettereitä (PBDE), joita on aiemmin käytetty palonestoaineena esim. sammutusvaahdoissa. PBDE-yhdisteet ovat erittäin pysyviä ja haitallisia aineita, jotka leviävät laajalle ja kertyvät ravintoketjuun.
Myös kalojen elohopeapitoisuus ylittää raja-arvon noin puolessa vesistöistä. Joissakin vesistöissä on lisäksi mitattu raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia muun muassa nikkelistä, kadmiumista ja perfluoro-oktaanisulfonihaposta (PFOS).”
Uskomatonta jankkaamista. Tässä on esimerkkejä heitetty ilmaan vaikka kuinka niin sama laulu jatkuu. Milloinkohan opitaan että tutkimus on tutkimus yhdestä kohteesta ja tutkimus ei koskaan ole täydellinen eikä aukoton.
Liuhapuroa ja Välipuroa on seurattu 40 vuotta. Kuinka kauan niitä pitäisi seurata, että tulokset miellyttäisivät? Lukelta sain tällaisen vastauksen MetsäVesi Raportin taulukkoon 5. Liuhapuron löytää Paikkatietoikkunasta haulla Murtopuro ja on siinä samalla suojellulla suoalueella Valtimolla. Välipuroa en ole löytänyt.
MetsäVesi aineisto kattaa yhteensä 88 eri valuma aluetta, joilta oli käytettävissä valumavesien pitoisuustietoja. Raportin taulukossa 5 on kuitenkin esitetty vain ne alueet, joilta oli saatavilla riittävän pitkät havaintoaikasarjat ja joille voitiin siten tehdä luotettavia trendianalyysejä. Esimerkiksi Liuhapuron ja Välipuron aikasarjat ulottuvat siinä noin 40 vuoden ajanjaksolle. Tämän asian olisi voinut mainita raportissa selvemminkin.
Uskomatonta porukkaa vaittää, että Suomen valtion tilaama vesitötutkimus ei anna oikeita tuloksia. Ovat yksittäisiä ja lyhyt aikaisia. No eihän se tietenkään kelpaa luontojärjestöille, kun siellä ei lue ”suo-ojitukset ovat pilanneet kaikki Suomen järvet” vaan, että metsätalouden valuma alueilta tulee vain 10% enemmän vesiä ruskistavaa TOC-kuormaa kuin luonnontilaislta valuma-alueilta ja tuokin ero selittyy metsätalouden valuma-alueen puustoisuudella. Tiedoksi vain, että ojitusalueella kasvaa myös metsää.
Mutta tämä satutetä Panu Halme tietenkin kelpaa, joka satuilee linkissä kuinka TOC kuorma vesiin vain lisääntyy ja lisääntyy ja vedet tummenee, mutta toisaalta ravinnekuormat ojitusalueilta vesiin eivät ole kummoiset.
Kai hänen tulisi nyt kommentoida tätä tämän kevään tilannetta, kun pintavedet ovat kautta Suomen hanaveden kirkkaita uutisten mukaan, että miten se kasaantunut humusväri, joka on pilannut kaikki Suomen järvet näin yhtäkkiä katosi.
Kannattaa muistaa, että Panu Halme edustaa tätä Luontopaneelin Louontokatoraportin satua, joka Seppo Vuokon mukaan on täyttä roskaa.
Pullovesinäyte on huono, jos puhutaan hanaveden kirkkaudesta. Uimahallissa veden kirkkaus vastaa hanavettä. Oulujärvessä näkösysyys on 2 m. Pullossa nuo näyttää samalta, vaikka oikeasti ero on merkittävä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään