Ladataan...
Suometsissä siirryttävä kosteikkometsätalouteen – ojitukset luvanvaraisiksi?
Luonnonvarakeskuksen tutkijat ehdottavat ratkaisuksi suometsien käyttöön vedenpinnan nostoa ja lannoitusten lisäämistä.
Tilaajille
Luonnonvarakeskuksen tutkijat ehdottavat ratkaisuksi suometsien käyttöön vedenpinnan nostoa ja lannoitusten lisäämistä.
Metsänhoito
Tuo ojituslisän kokoluokka (visioraportti, sivu 15) löi itseni ällikällä ja on jokseenkin ahdistavaa ajatella jo syntynyttä ja yhä pahenevaa orgaanisen hiilen vaikutusta vesistöihin.
Me metsänomistajat olemme mielestämme vahvoja kokemusammattilaisia, mutta samalla katsomme liian usein vaan sitä omaa palstaamme (emmekä näe mitä alavirtaan tapahtuu). Samalla katseleme asioista ihmissilmällä, mutta ihmissilmältä helposti jää moni asia helposti huomaamatta – ihminen kun herkästi katsoo vain näkyvää (esim puustoa ja varvikkoa) eikä tutkimatta havaitse näkymättömiä (kaasut) tai maanpinnan alle piiloon jääviä vaikutuksia. En esim itse alkunkaan tiedä kuinka paksuturpeisia minun mailla olevat suot ovat.
Siksi minusta on hienoa että meillä on ihmisiä ja laitoksia jota panostavat siihen että asioita katsellaan hieman laajemmalla silmällä.
Vähän kritiikkiä tytyy pistää toimitukselle tuosta ”ojitukset luvanvaraisiksi” klikkiotsikosta. Onhan meillä luvanvaraista jo moni muukin toiminta jonka vaikutukset ulottuvat omaa tonttia laajemmalle – oli sitten kyse tehtaan savupiipusta tai tuulimyllystä.
Kovin laajaa uutta byrokratiaa ei toivottavasti ojitusten suunnitteluun tai valvontaan synnytetä. Metsänkäyttöilmoitus riittäisi pienissä yhden omistajan kohteissa, kunhan ojituksesta ja sen haittojen hallinnasta on kerrottu. Sen sijaan suurilta kunnostusojitushankkeilta voisi edellyttää etukäteissuunnitelmaa.
Tyypillistä Luken vihervassariuskovaisturakaistutkijoiden touhua, jolla pyritään tendenssimäisesti vahingoittamaan oman maan metsänomistajia eli suomalaisten tutkijoiden harrastamaa masokismia, jota muissa maissa ei tavata. Meillä tehokkaasti metsiämme hoitavilla metsänomistajilla maksatettaisiin lasku (”jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen vähentäisi aluksi hakkuutuloja miljoonilla”), ei tule onnistumaan.
Minunkin tasaikäismetsäni kasvavat jatkuvasti enkä aio siirtyä ”jatkuvaan kasvatukseen”, jossa metsätulot jäävät pienemmiksi ja puusto altistuu korjuuvaurioille.
Puna-Nalle Wahlroos jo totesi osuvasti Luken vihervassariuskovaisturakaistutkijoilla olevan agendan, joka on suomalaisen metsäteollisuuden vahingoittaminen.
Ojanen: ”Kuivatusprojekti valmistui 1980-luvulla. Sen jälkeen puut ovat kasvaneet, mutta samalla on havahduttu ojitettujen suometsien haittapuoliin, Ojanen sanoo.”
On havahduttu haittapuoliin nyt, kun ojitusalueelle on kasvanut metsä, jonka TOC-kuorma on suurusluokkaa 70 kg/ha/v, typpikuorma 1,5 kg/ha/v ja fosfori 0,05 kg/ha/v, joita ei ollut ennen ojitusta.
Ihmeellistä, että Ojanen kertoo kuinka Suomessa vain ojitukset lisäävät TOC-kuormaa. Selitystä vaille jää, miksi sitten Englannissa vesien TOC-kuorma 2-kertaistunut eikä yhtään metsäojaa.
Onhan tästä keskusteltu, että humuskuormitus on noussut koko pohjoisella metsävyöhykkeellä monesta syystä. Rikkipäästöjen lakkaaminen ja luonnon vihertyminen eli biomassan kasvaminen metsissä ja muualla. Sekin tiedetään, että Suomen kaikesta TOC-kuormasta sisävesiin metsätalouden osuus vain 4%, joihin metsäojat kuuluvat hakkuutähteiden ja ojituksilla kasvan metän lisäksi. Muualta vihertyneestä luonnosta tulee sitten loput 96%.
Mutta eikun vain metsäojista se rusketus tulee.