Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Hakata vai ei hakata ennallistettaessa – sitä on tutkittu Ruotsissa. Mutta tässä ei kai ollut mukana toc.
Järveoja et al. Tree Harvest Decisions Modulate the Climate Impact of Rewetting in a Low-Productive Peatland Forest in Boreal Sweden. Global Change Biology.
”Overall, our results suggest that rewetting low-productive boreal peatland forests may have a negative short-term climate impact. However, avoiding tree harvest substantially improved both carbon and greenhouse gas balances.”
*
Epäilen että MetsäVesi 2020 -raportti ei kerro koko totuutta Suomen turvemaavaltaisten valuma-alueiden hiilipäästöistä. Ei kannata lyödä käsityksiä lukkoon ennen kuin keskustelee tarkemmin alan tutkijoiden kanssa.
Ei kannata lyödä käsityksiä lukkoon ennen kuin keskustelee tarkemmin alan tutkijoiden kanssa.
Taitaa olla kuitenkin niin, ettei vesistä kirjoittajat muut kuin vesitutkijat eivät vain ole lukeneet MetsäVesi raporttia. Onhan senkin kirjoittajat varteenotettavia tutkijoita.
Kirjoituksista paistaa tämä tiedon puute, että 96% TOC-kuormasta vesiin tuleekin muualta kuin metsätaloudesta ja silloin, kun otetaan esille vain ojitusalueilta tulevat TOC-kuormat erillisinä vertaamatta niitä mihinkään, se on propagandaa.
Ongelma Leinonen/Kurjen logiikassa on se että kaikki vähänkään metsätalouden aiheuttamaan vesistötökuormituksiin perehtyneeet ovat aivan varmasti perehtyneet MetsäVesi 2020 raporttiin, mutta kukaan muu Kurki/Leinosta lukuunottamatta eivät ole sitä tulkinneet kuten Kurki/Leinonen on tehnyt.
Hänen mielestä Finer ja muut ovat väärin tulkinneet omia tutkimustuloksiaan, hämmästyttävä saavutus?
Jos suo on ojitettu ja ojan päästä mitattu konsentraatio jotakin ainetta on suurempi kuin ojittamattoman tai kivennäismaan arvo, siinä on aika turha yrittää vähentää yhden mittauksen arvoista metsän aiheuttamaa lisäystä jos samaa ei tehdä kaikista tuloksista.
Vesistön kannalta se on ihan se ja sama mistä päästö syntyy.
Kuten olen jo aiemmin todennut, tässä nyt 178 sivun mittaisessa jaarittelussa olette edenneet ei mihinkään, ette ole edes perusasioista päässeet yhteisymmärrykseen vaikka keskustelijoita on keskimäärin 3 per/viikko, lue 2.
mutta kukaan muu Kurki/Leinosta lukuunottamatta eivät ole sitä tulkinneet kuten Kurki/Leinonen on tehnyt.
Mitä tulkitsemista tämä on?
MetsäVesi 2020 sivu 36 lainaus:
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kuormituksesta on 16 %, fosforin kuormituksesta 25 % ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 4 %.
Onko Ali-Ikonen viitannut tähän koskaan kommenteissaan, että valtakunnallisesti vain 4% tulee metsätaloudesta ja 96% muualta luonnosta pääasiasta metsistä?
Sivu 44 lainaus:
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).
Entä onko Aki Ikonen siteerannut kommenteissaan tätä kohtaa MetsäVesi tutkimuksesta, joka vähättelee TOC-kuorman osuutta vesiiin ja sisältää vielä metsien osuudenkin.
Empä ole kenenkään missään nähnyt siteeraavan kohtia missään.
Luken Mika Nieminenkin pitää yllä tätä metsien osuutta ojitettujen turvemaiden TOC-kuormasta.
MetsäVesi 2020 tutkimus on käyty keskusteluissa läpi, esim HS kommenteissa alkuvuodesta 2026 kuten myös loppuvuodesta 2025, eli käyppä vielä kommentit läpi. Ojitetut suot aiheuttavat alueensa vesistöille sekä humus, että ravinnekuormituksen, ojittamaton talousmetsä ole ongelma.
Ongelma ei ratkea poistamalla laskuista metsän aiheuttama lisä vai häviääkö sillä ravinne tai humuskuorma ojan päästä?
Kuten edellisessä kommentissa totesin, vesistön kannalta on ihan se ja sama mistä kuormitus on peräisin. Jos tavaraa tulee enemmän kuin vesistö pystyy käsittelemään, syntyy ongelmia.
Suotutkijoiden mukaan avohakkuuta ja kaivamistakin saatetaan edelleen tarvita suometsänhoidossa uudistamisen turvaksi. Kaikkialla kun ei onnistu jatkuva kasvatus. Kun kaivinkone sitten menee suolle, saadaan samalla kuntoon aiemmin puuttuneet vesiensuojelun rakenteet. Tämän jälkeen tilanne alajuoksulla voi alkaa parantua tai ainakin heikkenee hitaammin.
Kurjelle kysymyksiä.
Emme toistaiseksi tiedä, kuinka suuri osuus tai määrä hiilipäästöistä vesiin voidaan laskea kasvavalle puustolle, vai tiedämmekö?
Huomioitko että valuma-alueiden välillä on suurta vaihtelua siinä kuinka suuri osuus päästöistä johtuu metsäojituksista?
Oletko samaa mieltä että alueilla, joilla metsätalous lisää selkeästi kuormitusta, kannattaa metsätaloustoimissa ottaa se huomioon – esimerkiksi hillitsemällä turpeen hajotusta?
Jos näin, niin lienee turhaa väitellä luvuista, jotka eivät ole tarkkoja, vaan arvioita. (Sama koskee uhanalaisluetteloita: haitallista ilmiötä voi koettaa kääntää, vaikka ei olisi käytössä tarkkoja lukuja.)
En ole vielä koskaan nähnyt, että kaivinkoneella saataisiin aikaan vesiensuojelua suolla. YouTubesta löytyy näppäriä videoita tehdyistä ”vesiensuojelutoimista”. Esim. nimimerkki Harrastelija videot ojituksista ovat hyvin havainnollisia. Yksi video olikin jo keväällä tällä palstalla liitteenä.
Emme toistaiseksi tiedä, kuinka suuri osuus tai määrä hiilipäästöistä vesiin voidaan laskea kasvavalle puustolle, vai tiedämmekö?
No eihän sitä tiedä Mika Nieminenkään, vaan hänkin arvuuttelee, mutta on ottanut kuitenkin asian esille keskusteluun.
Huomioitko että valuma-alueiden välillä on suurta vaihtelua siinä kuinka suuri osuus päästöistä johtuu metsäojituksista?
Taulukossa 5 sivu 46 olevat metsätalousaolueiden kuormat ovat pitemmältä ajalta ja kyllä siellä vaihtelu on on silloin tullut huomioitua. Luonnontilaiset Liuhapuron ja Välipuron valuma-alueet ovat olleet 40 vuoden seurannassa.
Oletko samaa mieltä että alueilla, joilla metsätalous lisää selkeästi kuormitusta, kannattaa metsätaloustoimissa ottaa se huomioon – esimerkiksi hillitsemällä turpeen hajotusta?
MetsäVesi raportti sanoo, että metsätalousalueilta tulee vain 10% enemmän TOC-kuormaa ja siinä on vielä metsän kuormat lisänä, niin eipä taida olla olemasskaan turpeen lisähajoamista, jota hillitä.
Jos näin, niin lienee turhaa väitellä luvuista, jotka eivät ole tarkkoja, vaan arvioita. (Sama koskee uhanalaisluetteloita: haitallista ilmiötä voi koettaa kääntää, vaikka ei olisi käytössä tarkkoja lukuja.)
Uhanalaisluetteloista voi tehdä omiakin arvioita kuten esimerkiksi, että lähes puolet 1150 lajia Suomen 2667 uhalaisista lajeista ovat uhanalaisia Suomen luonnon umpeenkasvamisen vuoksi. Nämä ovat tarkkoja lukuja.
MetsäVesi-seuranta on voinut onnistua saamaan kiinni kaiken toc-vaihtelun tai sitten ei, sitä emme voi tietää varmasti. Jos katsoo valumaveden MetsäVesi-yhtälöillä ennustettua maksimilisäystä ektrapoloiden ojitusvaikutuksen, lisäys olisi mallissa max 10 mg/l toc, joka on noin neljännes koko määrästä 40 mg/l.
Kuva 7c MetsäVesi -raportissa. Tämä kuva on minulla Linkedinissä. Palautetta ei ole juurikaan tullut, mitä vähän ihmettelen.
Mika Nieminen ym. pohtivat tummumisen syitä vuonna 2021 artikkelissa:
Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Tässä tekemäni tiivistelmä artikkelin graafisesta abstraktissa olevasta kuvasta Linkedinissä:
”Kuvan perusteella metsätalouden ojitusten vaikutus toc-lisään on enintään 10-15 mg/l. Tämä toteutuu silloin, kun valuma-alue on kokonaan turvemaata ja ojitettua. Ojitusvaikutus on noin kolmannes kaikesta kuormasta. Lämpösumman vaikutus on hiukan pienempi; sen voitanee tulkita olevan yhteisvaikutus kasvukauden pituudelle ja biomassan lisäyksille. Merkittävin toc-lisääjä on kuitenkin turvemaan osuus alueesta, selittäen lähes puolet kuormituksesta.
Tuloksista saa hyvän kuvan siitä, mihin suuruusluokkiin toc-päästön hillinnässä on mahdollista päästä. Olisi kokeiltava käytännössä mitä tapahtuu, kun ojia madalletaan ja/tai valuma-alue saa ennallistetun puskurivyöhykkeen ojikon ja vesistön väliin. Tästä saatanee paljon lisätietoa lähivuosina.”
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään