Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuva 7c on valuma-alueita koskeva ennustus lämpösumman kasvaessa luonnontilaisella 3,5..25 mg/l ja metsätalousalueella 10..36 mg/l.
Mittauksista saatu ero mainitaan MetsäVesi raportin sivulla 44.
Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).
Lisäksi tuossa erossa 2,1 mg/l on myös ojituksilla kasvavan metsän kuormat.
Metsän TOC-kuormat ovat niin suuret, että ne näyttäisi tiputtavan ojitetuilta turvemailta tulevat turpeesta huutoutuvat TOC-kuormat alle luonnontilaisten valuma-alueiden.
Tarvitsisi ihan oman vertailun että voisi varmasti sanoa mikä on puuston ja karikkeen toc-kuorma ja sen osuus kokonaiskuormasta. Odotellaan tuloksia. Veikkaan että vaihteluväli on hyvin suuri. Luultavasti tässäkin rehevät paksuturpeiset kohteet tuottavat enemmän kuin ohutturpeiset turvekankaat, joilla ei enää välttämättä edes tarvita ojien ylläpitoa. Niillä hiili jäänee paikoilleen eikä lähde valumavesien mukaan.
*
BSAG Linkedinissä:
Tummumista ei voida enää kokonaan pysäyttää, mutta sitä voidaan vähentää metsänhoidon käytäntöjä muuttamalla: esimerkiksi lisäämällä lehtipuun osuutta (vaikuttaa maaperän happamuuteen) sekä välttämällä ojituksia.
BSAG ehdottaa vesilain muuttamista, jotta kaikki metsänhoidon kannalta tarpeeton ojitus ja ojien kaivaminen liian syviksi saadaan Suomesta loppumaan. Samalla tarvitaan myös tehokkaita valvontamenetelmiä, jotka on nykytekniikalla helppo toteuttaa. Myös Metka-tukijärjestelmää tulisi muuttaa siten, että parhaat käytännöt tummumisen välttämiseksi mahdollistuisivat nykyistä paremmin.
Puoli ysin uutisissa oli juttu, kuinka Itämeri jatkaa tummumistaan. Syynä jokien mukana tuleva kura. Erityisesti sateiden jälkeen nähdään satelliitin avulla, kuinka kura liikkuu.
Metsästä lähtee liikkeelle kiintoainesta, humusta ja ravinteita, jotka vesistöihin päätyessään aiheuttavat muun muassa tummumista ja vaikuttavat kalakantoihin. Sisävesistöjen, kuten purojen, jokien ja järvien kautta ravinteet päätyvät lopulta myös Itämereen.
Juuri näin valtakunnallisesti ja mitä pitäisi tehdä vesien tummumisen estämisesksi, kun tiedetään, että valtakunnallisesti väriä antavasta TOC-kuormasta Suomen pintavesiin tulee 96% taustakuormana Suomen luonnosta ja metsätaloudesta vain 4%?
BSAG ehdottaa vesilain muuttamista, jotta kaikki metsänhoidon kannalta tarpeeton ojitus ja ojien kaivaminen liian syviksi saadaan Suomesta loppumaan.
Voiko tuolla muutoksella vaikuttaa tummumiseen, kun ojitus vastaa valtakunnalliseti vain 1%-yksiköstä tummumisesta?
Eikö siellä BSAG:ssa ole tutustuttu MetsäVesi Raporttiin?
Alkaa vaikuttamaan että MaaVesi-raportti ei ole luotettavimmasta päästä oleva raportti. Raportista huolimatta tuntuu päästöjä metsistä tulevan.
Tuli taas viikonloppuna ruopattua tuo pihassa olevassa purossa oleva allas. Aika moinen määrä oli moskaa laskeutunut altaan pohjalle ja melkoinen tuoksu sieltä pöllähti. Pari- kolme kertaa vuodessa kun puhdistaa niin pysyy hyvänä. Raporttihan toteaa ettei metsäojituksilla ole mitään vaikutusta mutta ilmeisesti ilmasta tuota humusta sinne pohjalle tulee kun peltojakaan ei ole valuma-alueen vaikutuspiirissä. Pitää vain uskoa kun näin sanotaan…..
mutta ilmeisesti ilmasta tuota humusta sinne pohjalle tulee
Ilmastahan se. Metsän karike tulee etupäässä puista ja maassa sadevesi liuottaa siitä humusvärin mukaansa, joka liuenneessä muodossa DOC sitten näkyy pintavesissä ruskeana. Havupuiden neulaset, lehtipuiden lehdet ja ovathan ne mustikan lehdetkin jonkin verran ilmassa.
Minulle viime syksynä ilmasta oli tullut koivunlehtiä veneen pohjalle kertyneeseen sadeveteen ja siinä muhineet kuukausia. Kun laittelin talviteloille ja kaatelin vettä pois, niin ruskeaahan se vesi oli ja veneen pohjan moska haisi kuin Puuseen alusta.
Puron rannoilta puusto aina suurempiin vesiin päin pitäisi poistaa kokonaan, sillä siitä läheltä se humus-väri on peräisin ja se karikemoskakin. Ei niikuin nyt suositellaan, että pienvesien varsilta lähtien niiden varsille pitäisi jättää suojakaista.
Jos tukeutuu pelkästään yhteen tutkimukseen, vaikkakin laaja ja pitkäaikainen, voi käydä niin katsoo asiaa liian pienestä avaimenreiästä. MetsäVesi-raportin keskiarvoja ei voida käyttää jokaisella valuma-alueella sellaisenaan. Itämeren osalta ollaan varmasti tiedostettu peltojen ja luonnonhuuhtouman suuri osuus, mutta niille on vaikea tehdä yhtään mitään.
Sen sijaan metsäojituksilla on käytettävissä vesiensuojelukeinoja, jotka samalla vähentävät kustannuksia ja vähentävät ilmastopäästöjä. Siispä niitä kannattaa käyttää mahdollisuuksien tarjoutuessa. Tärkeimpänä että ei ojiteta turhaan eikä tarpeettoman syvään. Yhtenä keinona mainitaan myös lehtipuiden lisääminen joka nostaa pH:ta.
Itämeren osalta ollaan varmasti tiedostettu peltojen ja luonnonhuuhtouman suuri osuus, mutta niille on vaikea tehdä yhtään mitään.
Miksi tuota luonnon huuhtoumaa ei koskaan mainita?
Luulen sen tietäväni ja kaikki muutkin tietävät.
Sitä ei voi ottaa esille siksi, kun jk-kasvatuksen ja ojien tukkisen kampanja romuttuisi ja Itämeren pelastaminen vaatisi koko Suomen metsäluonnon hävittämistä, joka olisi absurdia.
Puut tulivat Suomenniemelle jääkauden jälkeen 9 000-6 000 vuotta sitten. Ensin lehtipuut, viimeisenä kuusi. Ensimmäiset lehtipuut olivat ilmeisesti ainavihantia, eivät pudottaneet lehtiään ollenkaan, samoin havupuut eivät uusineet neulasiaan. Siksi vedet pysyivät tuhansia vuosia nykyisiä vesiä kirkkaampina. Vesien voimakas tuntuminen alkoi 1960 luvulla, kun Lännen Ukkomestarit tulivat jokaiselle suohehtaarille ja turvekankaille. Koneet aiheuttivat puille vahvan stressin ja niiden työn tuloksena niin voimakkaan kasvureaktion, että lehtipuut alkoivat pudottamaan lehtensä ja vesien tummuminen lähti käyntiin.
Se on hyvä Kurki että pidät esillä muiden kuin turvemaaperän osuutta kokonaisuudessa.
Toisaalta: eikö nyt kannattaisi kokeilla mitä tiedossa olevat keinot tekisivät valumavesille? Tehdään mittaukset ennen vesiensuojelutoimia ja seuranta perään. Alkaa kertyä empiiristä evidenssiä.
Vähemmän juupaseipästelyä, enemmän toimintaa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään