Metsätalouden vesistövaikutukset

Pallonivel. ”Kun patikoi metsässä, näkee kuran liikkeen.”

Vähän epäilen, että silmä erottaa turpeesta tulevan värin (4%) taustakuormasta (96%) tulevasta ja turpeesta lähteneen kuran karikkeista lähteneestä kurasta?

Voin sanoa , että kyllä minä luontoa seuraan ja noita pienvesiä ja niiden vesien väriä ja metsässä vietän suurimman osan aikaani.

Visa. Saarijärven reitti lähtee suomenselältä ja laskee päijänteeseseen Keitele-Päijänne kanavan kautta. Vesistö pilattiin massiivisilla metsä ja soiden ojituksilla. Osa vesistöstä kelpaa huonosti virkistyskäyttöön ja veden tila on korkeintaan tyydyttävä. Esim kalmarinjärven tila on sellainen että sen vesi ei kelpaa edes peseytymiseen. Tuttavallani oli mökki tuon järven rannalla ja hän sanoi että uinti on mahdotonta ja kaikki käytyövesi on otettava kaivosta. Suosittelen ehdottomasti mökin vuokraamista kyseisen järven rannalla ja pääsee ihan henkilökohtaisesti kokemaan sen 4% :n vaikutuksen vesistöön. Samoin sen kuinka rantapuiden lehdet ja karike voi saada järven tilan tyydyttäväksi muutamassa vuosikymmenessä.

Motokuski on veden laadun suhteen oikeassa. Saarijärven reitin huononemista selittää ojitusten lisäksi peltojen sijaitseminen reitin varren rinnemailla. Reitillä on järviä joista uimareissun jälkeen on mentävä suihkuun, niin rapainen on iho. Mutta muutaman kilometrin päässä mäen takaa lähtee toinen vesireitti Keurusselkään. Täällä ei ole peltoja ollenkaan, vain valtion ja firmojen laajoja metsäalueita. Ja ne on kaikki aikoinaan ojitettu. Ja vedet ovat yhtä huonossa kunnossa kuin Saarijärven reitillä. Suoraan järviin ja lampiin laskevat purkuojat ja kaikki pienet joet ja purot perattu, että lammissa on saatu vedenpinta laskemaan haittaamasta metsänkasvua.