Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Voisitteko viisaat kertoa, mitä merkitystä eritellä, mitä ojasta tulevassa vedessä on mistäkin peräisin, onko jonkun aineen lähde turve, puut, varvut, sammalet tai muut kasvit?
Mikä on oleellinen ero näillä ojitetulla ja ojittattomalla suolla, se tuntuu tarkoituksella unohtuvan, aletaan keskustelemaan lillukanvarsista.
Vesistön kannalta se on ihan se ja sama onko lisääntynyt rasite puustosta, turpeesta tai muusta kasvillisuudesta johtuva, perussyy on OJA.
Jos rupeatte pilkkua viilaamaan, mikä TOC tulee mistäkin kasvista, onneksi olkoon, pääsette varmasti yli 1000 sivun.
Metsälehdessä on hyvää käytännön läheisiä keskusteluja metsän hoidosta ja käytännön hommista ja luonnon huomioinnista metsän hoidosta. Nämä luonnon moninaisuus, vesistö ja ilmastonmuutos keskustelut ovat aika jonninjoutavia.
Kolme kommentoijaa copy- paste mitä oli kommentoinut Hesariin, miksi ihmeessä, kaikki on käyty jo 10x läpi.
On täällä virkistäviä pohdintoja eliitti-Eerolta! Kopioin mustamaalaus-ketjusta! Tosin ehdin jo luulla, että pohjat on saavutettu! Mutta ei nyt sentään! Kiitollinen täytyy olla käytännön osaajille!
Toinen näkymä samaan aiheeseen pistää miettimään asiaa toiselta kannalta.
MV2020-raportin kuva 23, sivu 56. Kuva 23. Orgaanisen hiilen nettokuormitus 10 vesistöalueelta rannikkovesiin Perämeren alueella, suhteessa: a) ojitusprosenttiin vesistöalueen pinta-alasta b) ojitusprosenttiin vesistöalueen turvemaista.
Nähdään että mitä suurempi osuus alueesta tai turvemaista on ojitettu, sitä enemmän toc-kuormitusta. Tässä näkyy se mitä yritin aiemmin Kurjelle selittää, että paikalliset vaihtelut häviävät näkyvistä jos puhutaan valtakunnallisista keskiarvoista.
Eipäs siis heitetä vielä pyyhettä kehään tummumisen suhteen. Ainakin periaatteessa ennallistaminen eli ojitusprosentin pienentäminen kääntää kehityksen takaisin ojittamattoman tilanteen kaltaiseksi eli pienemmän kuormituksen suuntaan. Matalammat ojat parantavat ehkä tilannetta myös?
PS. Meil kolmel on niin hyvät kommentit, että kyllä niitä kelpaa kopioida Hesarista tännekin!
Husqu on niitä, jotka kuvittelee, että jos luonnossa vesi ei ole yhtä kirkasta kuin keittiön hanasta tuleva vesi, jotakin on pielessä ja että metsänomistajat ja maajussit on pilanneet kaikki vedet, kun ne ei ole yhtä kirkkaita kuin hanavesi.
Saahan sitä vähennellä, mutta vedestä ravinteet eivät laskemalla vähene, vaan vesiensuojelun rakenteilla.
Siihenkin on keinot, mutta ne ei kelvanne.
Kaikkien metsien hakkaaminen pois ojitusalueilta lienee täysin riittämätön, sillä ravinteiden ja TOC:n metsälisä tulee suurelta osalta virtavesien varrella metsää kasvavilta suojakaistoilta. Noilta minun seuraamilta omilta valuma-alueilta ei tule juurikaan kesäaikaan virtauskia.
Tässä näkyy se mitä yritin aiemmin Kurjelle selittää, että paikalliset vaihtelut häviävät näkyvistä jos puhutaan valtakunnallisista keskiarvoista.
Ja olen vastannut.
Olisi mielenkiintoista tietää, missä sellaisia valuma-alueita on, joille TOC-kuormien vuoksi pitäisi ruveta tekemään vesien suojelutoimia.
Eri valuma-alueiden TOC-kuormiahan on mitattu 40 vuoden ajan MV-raportissa Taulukossa 5 sivulla 46.
Löytyykö tuossa taulukossa yhtään sellaista valuma-aluetta, joka niitä tarvitsisi? Pitäisi kai olla sellainen selvä syy kuin, että ylittävät lähellä olevan luonnontilaisen TOC-kuorman monin kertaisesti?
Nythän siinä luonnontilaisten soiden TOC-kuormat keskimäärin ovat suuremmat.
Tässä linkissä sivula 29 on tutkimus, juossa Pyhä-Häkissä olevan luonnontilaisen Mustopuron TOC-kuorma ylittää kaikiaan 13 metsätalouden valuma-alueen TOC-kuormat. Ja nuokin 3 Mustospuron ylittävää ovat epävarmoja, sillä mukana tässäkin tukimuksessa ojitusalueella on metsät.
Eikö siulle Kurki riitä toimenpiteiden perusteeksi MV2020-raportin kuva 23, sivu 56? Eli mitä enemmän ojitettua valuma-alueella, sitä enemmän toc-päästöä.
Eikö siulle Kurki riitä toimenpiteiden perusteeksi MV2020-raportin kuva 23, sivu 56? Eli mitä enemmän ojitettua valuma-alueella, sitä enemmän toc-päästöä.
Vaikeasti tulkittavat kuvat 23. Pitää pohtia. Kuva ei anna vihjeitä mistään yksittäisestä valuma-alueesta, joka tarvitsee TOC-kuorman vuoksi vesien kunnostustoimia. Vai antaako.
MV-raportin sivulta 44 lainaus.
– Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).
Ja siinä on metsätkin mukana.
Tässä lähellä olevan Oulujärveen laskevan Aittojoen valuma-alueen kunnostoimista ensimmäisen valuma-alueen kunnostusoimi, joka tehtiin jo keväällä. Tuli purkuojan jatkoksi ennen järveä selkeytysallas ja siitä oikealle ja vasemmalle 100m ojat metsäjärven rannoille, joista purku.
Tämän ojitetun valuma-alueen TOC-kuorma oli 25 mg/l ja lähellä olevan luonnontilaisen suon 20 mg/l. Ojitusalueella kasvaa sankka metsä ja ojat ovat matalia sammaloituneita. Mitään tällaisia toimia puhdistustoimia TOC:n vuoksi ei olisi tarvittu. Eihän DOC:tä voi edes puhdistaa, kun se liuennut veteen.
Siis ihan samat lukemat kuin MV-raportin keskimääräiset. Ei liehe sattumaa, vaan näin ne ovat koko valtakunnan alueella.
”PS. Meil kolmel on niin hyvät kommentit, että kyllä niitä kelpaa kopioida Hesarista tännekin!”
No sitten voitte kertoa vastauksen esittämääni kysymykseeni.
”Voisitteko viisaat kertoa, mitä merkitystä eritellä, mitä ojasta tulevassa vedessä on mistäkin peräisin, onko jonkun aineen lähde turve, puut, varvut, sammalet tai muut kasvit?”
Sen verran on merkitystä, että jos tiedetään ojituksen osuus ilmiössä, tiedetään miten paljon kuormitusta voidaan korkeintaan saada pois ennallistamalla. Ja hiukan pienemmässä määrin matalammilla ojilla.
Luultavasti doc ei voida puhdistaa, mutta sen liukenemista veteen voitanee estää alkulähteellä. MV2020-raportin kuvassa 13c ojitus lisäsi toc-päästöä esim. lämpösummalla 1200 noin 20/140 yksikköä eli 14 %. Ei tunnu isolta määrältä. Toisaalta kuvassa 23 ojitus kasvatti kuorman jopa kaksinkertaiseksi, mikä viittaa siihen, että jotkut alueet voivat olla todella runsaspäästöisiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään