Keskustelut Metsänhoito Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 10 vastausta, 2,281 - 2,290 (kaikkiaan 2,294)
  • Pakahe Pakahe

    AJ, kerro minulle onko perusongelma oja vai ei?

    Olen teille jo laskenut MV2020 laskenmallilla eri suo ja ojitusprosentilla, kuten lämpösummalla  TOC arvot pariin kertaan tänne keskustelupalstalle, haloo?

    Ei ole tainnut luvut kiinnostaa.

     

     

    Kurki Kurki

    Pakahe: mitä merkitystä eritellä

    Pakahen kysymys kyllä ymmärretään ja lisäksi sen tarkoitusperätkin ja mihin sillä tähdätään.

    Pakahe Pakahe

    No Kurki, mikä on vastaus?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, ojat ovat osa ongelmaa. Valuma-alueella pitää sitten laskea luvut ja arvioida toimet mitkä ovat tarpeellisia ja mahdollisia.

    Pakahe Pakahe

    AJ, kiitos vastauksesta.

    No sittenhän metsätalouden vesistövaikutukset on paketissa, sillä muilta osin metsätalouden vesistövaikutukset ovat hyvin hallinnassa.

    Eihän tämä ollut yhtään vaikeaa, Kurki, ei tarvitse sepustella mitään vastauksia.

    Mitä tulee ennalistamistoimenpiteisiin niistäkin on aivan maalaisjärkevät linjat, antaa luonnon hoitaa asian, mitä vähemmän ihminen sekaantuu, sen parempi ja säästyy rahatkin. Tämäkin on todettu tutkijoiden toimesta.

    No eihän se tietenkään noin mene, pitäähän teidän vielä jokunen kommentti tänne kopioida, mutta voisiko toivoa, että vain AJ, ne kaksi muuta voivat vaikka teeskennellä kirjoittaneensa HS kommentin ja laittaa sen tänne näytille. Sillä tavalla ei ammuta enää niin paljon omaan nilkkaan.

    Kurki Kurki

    No Kurki, mikä on vastaus?

    Metsän osuutta ojitusalueelta tulevissa kuormista pintavesiin ei ole arvioitu missään.

    Luken Mika Nieminen on kysellyt sen perään ja sanonut, että se pitäisi tutkia.

    Niinpä sitä on tutkittu MV-Raportin kuvista.

    Nyt julkisessa keskustelussa selitetään, että kaikki värjäävä TOC-kuorma on suo-ojituksilta peräisin, mutta todellisuudessa osuus on vain 4% ja loput 96% tulevät Suomen luonnosta varsinkin metsistä. Onhan ojitusalueillakin metsää.

    Eikö tämä julkisuuden väärä käsitys tulisi oikaista?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos kuvan 23 jokaisella alueella on yhtä paljon puustoa, niin silloin näkyy ojitusvaikutus. Olisiko kuvan lähteenä mainitussa julkaisussa tiedot puustoista. niin voisi piirtää kuvaajat niistä ja kuormituksesta?

    Kyllä itse lähtisin neliraajajarrutuksen sijaan tekemään kokeiluja, joissa on veden laadun seuranta ennen ja jälkeen.

    Pakahe Pakahe

    Kurki,

    Tutkittu MV2020 kuvista, mutta tekstistä ei löydy mitään? No ompa outo juttu.

    Ja 96+4=100% tulee sieltä ojan päästä vesistöihin, se on vesistön kannalta ihan sama tuleeko vesistökuormitus sinun tai minun viemäristä vai ojasta.

    Missään julkisuudessa ei yhtä pro ojitus kommentoijaa lukuunottamatta ei väitetä, että KAIKKI värjäävä TOC kuorma olisi peräisin ojituksesta. TOC rasitus koskee ojitusalueen vesistöjä, miten nyt Päijänteen ojitettujen soiden TOC voisi rasittaa Saimaan vesistöä. Paikallisesti rasitus kyllä on merkittävä, mutta laskettuna koko maan keskiarvoksi laimentuu pienemmäksi.

    Jos ojaa ei olisi, ei olisi lisääntynyttä kuormitusta, tämä ei ole rakettitiedettä.

    Ilman ojaa ei olisi myöskään toivon mukaan hyvin kasvavaa metsää, kolikolla on aina kaksi puolta, eikä mustaa saa valkeaksi vaikka kuinka yrittää vääntää.

    Jatka toki omaa taistelua kaikkia muita vastaan, voimia siihen.

    Kurki Kurki

    Minusta jo tuo että ojitusalueilta tulee 4% TOC-kuormasta kumoaa kuvan 23 informaation.

    Tai sitten kuva 23 kumoaa tuon 4%.

    Pakahe Pakahe

    AJ, mikä on ojituksiin liittyvä mainitsemasi neliraajajarrutus?

     

Esillä 10 vastausta, 2,281 - 2,290 (kaikkiaan 2,294)