Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kurki ei jouda, kun on tekemässä kaivurillaan karuista soista lehtoja. Kunttaa kuntaan päälle, nääs. Ja Metsäkeskus, Tapio ja kaikki elämäntyönsä suometsien tutkijoina tehneet ovat häntä vastaan salaliitossa. Lannoitevalmistajista ei nyt ole niin lukua, heitä ohjaavat markkinat.
On tietenkin vielä yksi vaihtoehto. Kurki on niin ”narsku” , että ei voi käsittää, että joku on eri mieltä hänen kanssaan. Olkoonkin, että on tutkinut suometsiä työuransa ajan.
Keskustelu alkaa saamaan samoja piirteitä, kuin jankutus Jatkuva metsänkasvatus käytännössä ja Aukon tuottomenetelmät. Minun puolestani saa nyt olla.
Kaliumin ja fosforin huuhtoumasta kts. esim. Sirpa Piiraisen artikkeli (MA) ravinteiden kierrosta. Katso myös kuinka paljon kaliumia saadaan laskeuman mukana. Näistä eristä ja turpeen hajoamisesta se systeemin tase koostuu.
Joko Kurki luki MA:n artikkelit joissa Saarinen on mukana? Opitko jotain jonka voisit jakaa meille?
Kerrotko miten löydän nämä ko Artikkelit netistä.
Onko mahdollisesti tämä yksi?
Sirpa Piirainen Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus metsän vesi- ja ravinnevirtoihin
Eihän tässä ole mitään turpeen hajoamiseen liittyvää.
Kurki, laitoin Piiraisen koska sinä tarvitset systeemin hahmottamiseen tiedot siitä mitä taivaalta tulee, mitä puissa kiertää ja mitä vesien mukaan lähtee. Se turpeen hajoamisesta tuleva luku ei riitä.
Kai ne Yaralla ovat laskeneet nuo luvut laatiessaan lannoitussuosituksia: lue sieltä mitä metsään suositellaan laitettavaksi ja mitä ei. Puutuhka on helppo lannoite, kun siinä on valmiina lähes kaikki tarvittava lähes oikeissa suhteissa?
Kohdassa ”turvemaiden ravinne-epätasapaino on yleistä” on taulukko, jossa eri suotyyppejä on arvioitu 30..40 vuotta ojituksen jälkeen. Tutkimuksen mukaan jonkin verran puustoa kasvavilla rämeillä ”Aito rämeillä” kaliumin tarvetta on ollut vain 7 % ja 36% fosforista.
Minun turvemaaojitukset ovat olleet juuri näitä ”aito rämeitä”.Vaikka tutkimus on nähnyt puutetta näistä ravinteista, niin se tuskin on ollut nähtävissä puista muuten kuin, että puiden kasvu on vain hiipunut. Minulla on ollut kova kasvuisen männyn taimikon vähän myöhemmässä vaiheessa alle 10m männikössä pientä latvankasvun oiretta latvanvaihtoa ja rohtona on ollut Rauta-PK, joka tehoaa moneen vaivaan. Kesän 2017 kuivuus näkyi männnyn latvojen kuivumisena ympäri Suomea pienialaisina muutaman männyn ryhminä, minkä panin merkille myöhempinä kesinä. Liekö tuo minun häiriö ollut samaa vai metsämyyrän silmujen syöntiä? Kuivuus paljastaa boorin puutteen.
Tuosta ravinne kierrosta metsässä AI sanoo, että puiden maasta ottamista ravinteista palautuu takaisin maahan 50%…80% karikkeissa. Kaliumista 70%. Tämä tarkoittaaa sitä, että ravinnekiertoon tarvitaan vuoisittain aika pieni ravinnelisä kaliumin osalta 2..5 kg/ha/v hyvän kasvun kannalta ja pienempi lisä säätää puiden kasvun turvemailla sille tasolle, mitä turpeen hajoaminen niitä tuottaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään