Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jossain lähteessä sanottiin, että turvemaalla kaliumista voi olla suurin osa sitoutuneena puustoon. Joten asia ei ehkä ole noin yksinkertainen, että ravinnekierto ja turpeen hajoaminen täydentävät ravinteita aina riittävästi.
Markku Saarisen julkaisut (piitkä lista) löytyvät, kun haet netistä Metsätieteen Aikakauskirja ja laitat sinne hakuun hänen nimensä.
Joten asia ei ehkä ole noin yksinkertainen, että ravinnekierto ja turpeen hajoaminen täydentävät ravinteita aina riittävästi.
Niinhän minä sen ilmaisin.
Jos ei tule täydennystä turpeen hajoamisesta ideaalin suhteen mukaan, jolloin kasvu olisi mahdollismman suuri, niin kasvu sitten on heikompaa.
Tuhkalannoituksella näkyy päästävän siihen parhaaseen ravinteiden täydennykseen II-tyypin ojitusalaueilla, joissa pääravinteiden puutos on yleisempää.
Epäonnistuneet ojitukset ennallistamisen sijaan voisi kunnostusojittaa ja tuhkalannoittaa ja puunkasvu olisi sitten kuin Muhoksen Leppiniemen tuhkakoealueella 10 m3/ha/v.
Tuhkalannoituksen nostama metsänkasvu olisi vielä hiilineutraalia Annamari Laurenin mukaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään