Tarvittavat erät riippuvat siitä mitä haluaa laskea. Et taida saada vuotuista vesistövaikutusta oikeaksi, jos et huomioi puustosta karikkeisiin hajotettaviksi siirtyviä ravinteita. Bye bye tältä erää!
Ennallistamisessa voidaan tietenkin suolta poistaa sinne kertynyt puusto, jolloin vesien puhdistuminen tehostuu. Turvetta ei hajoa ja ylimääräistä kariketta ei synny. On vain se orgaaninen aines, joka liukenee vesiin turpeen kasvusta.
Puuston postamisesta seuraus olisi, että metsän kariketuotannon humuskuormitus loppuu ja ojien tukkimisesta turpeen hajoamisen väheneminen ravinnekuorman asettuessa luonnon suon tasolle.Tosin ravinnelisät ojituksesta eivät ole suuret varsinkaan fosforilisä.
Toisaalta:
Kun vesi nousee suonpintaan, alkaa metaanipäästö.
Annamari sanoo linkissä kohdassa 1:01:40 , että jos turvekangas ennallistetaan puuttomaksi suoksi, niin se on ilmastopäästö 100 …300 vuotta.
Kumpi valitaan? Annetaan suon olla vai ennallistetaan?
Tai ennallistamiselle vaihtoehtona 2-luokan turvekankaat kahdella ojalla 80 cm vanhaan 50m ojaväliin, niin että ojamaat levitetetään ojien mol.puolin tasaisesti ja viljellään männylle ja lannoitetaan tuhkalla.
Se valinta riippuu Kurki tietenkin suosta. Ei sama sapluuna käy joka paikkaan. Ennallistaminen on ensisijaisesti vesiensuojelutoimi ja suoluontoa palauttava toimi. Ilmastotoimi siltä osin että säästää paksuja kertyneitä turvekerroksia. Kirjoitin aiemmin että olisi asiantuntijoiden asia jakaa ojitusala neljään ryhmään: ennallistettavat, itsekseen ennallistuvat, aktiivisin kasvua lisäävin toimin kiihdytettävät ja metsänkasvatuksessa jatkavat alueet. Paljon riippuu siitä, miten paljon omistajia kiinnostaa investoida ojiin ja tuhkalannoitukseen. On hyvä, että nämä on huomioitu Metka-ohjelmassa.
Tapiosta saa suometsien kunnostukseen suunnitteluapua. Rahoitusta tähän voi hakea Metka-tukijärjestelmästä. Hankkeita kannattaa polkaista pystyyn yhdessä valuma-alueen maanomistajien kesken.
Kyllähän niitä vesien kunnostuksen suunnittelijoita on nyt tarjolla pilvin pimein, kun on rummutettu väärää tietoa tyhmälle kansalle Suomen pintavesistä ja peloteltu vesien haltijat.
Aittojoen vesistön kunnotussuunnitelman on laatinut Kosteikkomaailma.
Jos on tutustunut MetsäVesiraporttiin 2020, niin näiltä pintavesien puhdistustoimilta ei oikein voi odottaa mitään tuloksia.
Ensinnäkin on aivan mahdotonta saada TOC-kuormaa alas vesissä, kun se kuorma tulee juuri näiiltä pienten virtavesien metsää kasvavilta suojelukaistoilta eikä liennut osa DOC suodatu.
Ravinteista fosfori on tärkeämpi kuin typpi, sillä se on sinilevän kukinnan minimiravinne, kun se loppuu niin kukintakin loppuu. Viime kesän 2025 elokuussa oli tällainen tilanne.
Lisäksi fosforilisä metsätaloudesta on vain 20 g/ha/v, joka vastaa 10 sokeripalaa hehtaarille per vuosi.
Typpilisä metsätaloudesta 2 kg/ha/v on sama kuin typpilaskeuma.
Täh Kurki? Eikö juuri muutama sivu sitten oltu samaa mieltä siitä, että toc-päästöä saadaan alas ennallistamalla valuma-alueita, joilla suoprosentti ja ojitusprosentti ovat korkeat?
Kurki: Puuston postamisesta seuraus olisi, että metsän kariketuotannon humuskuormitus loppuu ja ojien tukkimisesta turpeen hajoamisen väheneminen ravinnekuorman asettuessa luonnon suon tasolle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään