Tekoälyltä tai Googlelta voi kysyä myös humuksen eli tummumisen haitoista.
Ei kai luonto ole täydellinen, jos sitä ihminen katsoo. Kyllä sieltä haittoja löytyy, mutta ne haitat ovat luonnon kökulmasta vain normaali ilmiö. Miksi vesien tummumista vastaan pitää taistella, kun luonto itse sen aiheuttaa. Lisäksi vesiin liuennut DOC on vesiekosysteemin ravintoresurssi, joka tuottaa ravintoa vesieliöstölle. Ei siis ole pelkkä haitta ilmisen kannalta katsoen. Kyllä kalaruoka ihmiselle kelpaa.
Kuusen neulasten tummentava vaikutus koivun lehtiin nähden on 2..3 kertainen. Minkä me tälle voimme?
Keskustelu humuksen vesiä tummentavasta vaikutuksesta voitaisiin lopettaa luonnon ilmiönä, kun siinä ihmisen osuus on merkityksetön.
Mutta eihän se lopu, kun ihmisille on valheilla ruokittu hulllu käsitys, että se onkin haitta, josta pitää päästä eroon. Makso mitä makso.
Minulle pintavesien väri ei ole ollut koskaan mikään haitta.
Jatketaan kuitenkin sen verran, että saadaan selville miten metsätalouden lisäinen osuus jakautuu turpeen ja karikkeiden välille. Osuuksilla on merkitystä sille, onko jatkuvasta kasvatuksesta apua (vähentää turpeen hajotusta mutta voi lisätä kuusettumista) ja onko ennallistamisesta apua (vähentää turpeen hajotusta ja poistaa puuston).
”…Kuusenneulasten tummentava vaikutus koivun lehtiin nähden on 2..3 kertainen. Minkä me tälle voimme?..” Ja suojavyöhykkeitä ei ainakaan kavenneta,saati poistetaan.
”…Keskustelu humuksen vesiä tummentavasta vaikutuksesta voitaisiin lopettaa luonnon ilmiönä, kun siinä ihmisen osuus on merkityksetön…” Täysin samaa mieltä.
Edellinen kirjoituksesi (aj) oli itsellesi rehellisempi, todempi ja monella tasolla validi! Erikoinen peruutus kertoo selvästi sen, että et enää hahmota miltä tuo ulos näyttää! Koulutettu ihminen kyseessä!
Jatketaan kuitenkin sen verran, että saadaan selville miten metsätalouden lisäinen osuus jakautuu turpeen ja karikkeiden välille.
Kysymys on vain 10%:n lisästä kuten MV-raportissa ”vain” sanalla sitä vähätellään.
Minulle tuli postiyhteys Sykeen ja Lukeen, kun lähetin kysymymyksen Kirjaamoon ja kun valtion laitosten on niihin pakko vastata. Oliko 3 kertaa vuodessa. Nyt sitten on yhteys pariin tutkijaan ja uudet kysymykset heille juuri tästä aiheesta lähetin viikko sitten. En tiedä saako näihin jatkokysymyksiin vastausta, mutta yhteys on, kun kysymykset menivät perille.
Miten se AJ:n kysymys Laurenille ?
Sen verran on Lukelta nyt tietoa lypsetty, että näissä ojituslueiden mittaustuloksissa (kuva 13 c) on kaikki maanpinnalla olevan biomassan tuottama TOC-kuorma mukana myös metsät, vaikka ihmisten on annettu luulla, että kyseessä on vain turpeen hajomisesta tuleva TOC-kuorma kuten Husse näkyy vieläkin näin uskovan.
Husse ei ole oikein kartalla, viisastelee kuitenkin.
Ei ole Annamari vastannut – ehkä hänkään ei tiedä.
Asia on lähteissä ilmaistu niin että ”ojitus lisää humuskuormia”.
*
Nieminen ym. 2026. Natural peatlands as buffers for protection of water quality in boreal forested catchments. Forest Ecology and Management.
TOC concentrations decreased on average by 24 %, and TN, TP, and Al concentrations by 26, 51, and 62 %, respectively. In contrast to the other water quality parameters, the seven peatlands had very varying effect on Fe concentrations. While the Haaposuo, Koiransuo N, and Vahtisuo peatlands increased Fe concentrations in their through-flow waters by 60–70 %, the Suurisuo and Koiransuo S peatlands decreased Fe concentrations by 20–30 %.
Highlights
-Water quality impacts of natural peatlands were assessed in forested catchments.
-Peatlands retained all other elements from their through-flow waters except iron.
-Phosphorus and aluminium were retained by relatively small peatlands.
-Efficient nitrogen and organic carbon retention necessitates large peatlands.
Yhteenveto: metsätalousalueen humuskuormista (toc) voi pidättyä merkittävä osa luonnontilaiseen suoalueeseen, mikäli se on tarpeeksi suuri. Suuren pinta-alavaatimuksen vuoksi voi olla helpompi torjua toc-päästöä esimerkiksi jatkuvapeitteisellä kasvatuksella. Jos toc-lisäkuorma tulisi pelkästään puista, turpeen hajotusta pienentävästä jk-kasvatuksesta ei olisi apua?
Härkönen ym. 2023. Reviewing peatland forestry: Implications and mitigation measures for freshwater ecosystem browning. Forest Ecology and Management. (Kappalejako ja kursivointi minun.)
A B S T R A C T
Freshwaters of the boreal and temperate regions have experienced increased browning during the last decades. Browning, or brownification, is mostly driven by increased organic carbon (OC) and iron concentrations. It can cause detrimental changes in aquatic ecosystems through effects on chemistry, physics and ecology. Additionally, browning can impact aquatic greenhouse gas emissions, increase the costs of drinking water treatment and weaken the recreational value of water bodies. All these impacts call for means to mitigate the excess export of humic matter to aquatic ecosystems.
Browning has often been associated with decreased atmospheric sulphur deposition and climate change-induced alterations in temperature, vegetation and the hydrological regime of catchments. Lately, it has been attributed to changes in land use, especially drainage of peatlands for forestry purposes and afforestation. In this review, we evaluate the impacts of peatland forestry operations on OC leaching and assess possible mitigation measures.
We reveal that traditional, even-aged forest management with clear felling, site preparation and ditch cleaning creates hot spots for OC leaching and hot moments for carbon-rich runoff due to fluctuations in hydrology, peat decomposition and peat exposure. Simultaneously, most of the current water protection measures are either ineffective or ambiguous in retaining OC, especially in a dissolved form. Hence, management practices that prevent future peat decomposition and reduce hydrological connectivity are essential to reduce negative water quality impacts.
We conclude that a systemic change would be needed to prevent formation of loading and excess OC leaching. More research is needed, but it seems that a transition towards more natural and diverse peatland forest management with abundantly applied continuous cover forestry, mixed forest cover and improved catchment retention by peatland restoration could result in fewer undesirable water quality impacts. Protecting biodiversity and counteracting negative climate impacts requires the integration of updated management practices into future forest policies and guidelines, as the green shift towards a bioeconomy will create an increasing demand for the sustainable use of peatland forests.
En ala noita tutkimuksia käymään läpi, jos niissä verrataan luonnontilaisia ja ojitettuja soita ja saadaan ojitetuilta soilta suuremmat TOC -kuormat, sillä nyt tukitaan vain 4% osuutta kaikista vesiin tulevista TOC-kuormista. Järjettömiä tutkimuksia.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään