Keskustelut Metsänomistus Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 87)
  • Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

    Näin pimeinä pyhävapaina tulee pohdiskelua kaikenlaista tulevaa joista yhtenä tulevien leimikoiden ennakkosuunnittelu ja näiden hinnoittelutekijät.

    Tulevien leimikoiden vaikutuspiiriin johtaa varsitieltä mäelle nouseva karttamerkintänä ajopoluksi merkattu n. 400 m pitkä ja kolme metriä leveä ura, jossa ei ole kunnollista kääntöpaikkaa, ainoastaan pistoja vanhojen pihaliittymien kohdilla. Kulutuskerrosta tuolle uralle ei liene ajettu milloinkaan, muutamia maakiviä joutuu  autolla ajellessa aina väistelemään ja ajamaan palteiden päällä. Suopainanteen kohdalla ojat on matalia eikä rummun kunnosta varmuutta. Metsäsuunnitelman mukaan tien varren kuviot on kuitenkin kesäkorjuukelpoisia. Metsäsuunnitelmassa ei ole mainintaa tien kunnostustarpeesta.

    Jos tässä saisi kemeran ehdot jotenkin täyttymään perusparannukselle ja tieluokkaa nostettua, niin mikä olisi vaikutus M3 hintaan? Vai olisiko tässä kannattavampi vaihtoehto vain normaaliin ylläpitoon kuuluvat hoitotoimenpiteet? Onko joku teettänyt kemeratuetun tien perusparannushankkeen mhy:n kautta ja millaisia kokemuksia oli hankkeesta?

    Tien vaikutuspiirissä tulisi lähivuosina olemaan n. 2700 m3 uudistettavaa ja jokunen sata mottia harvennuksia. Tila sijaitsee pohjois-savossa. Ura ei kuulu tienhoitokuntien piiriin vaikka vaikuttaa muutaman eri metsänomistajan alueella.

  • derHorst

    Kaksi viimeistä kommenttia ovat ihan relevantteja mukavuustekijöitä, mutta jos ihan kylmästi kannattavuutta aloittajan kysymykseen pohditaan, niin ei niillä ole tässä suurta merkitystä. Itse ymmärrän kannattavuuden ihan puhtaana matematiikkana, mutta nyt perusteluja haetaan vähän laajemmin. Toki itsekin mieluummin ajan autolla tietä pitkin palstalle kuin kävelen, mutta metsätalouden kannattavuutta tuo mukavuus ei varsinaisesti ole.

    jees h-valta

    Noh, kannattavuus ja mukavuuskin kulkevat käsi kädessä. Tulee työtkin tehokkaasti tehtyä ja työn sujuvuus tuo kustannussäästöä. Minullakin kilometrin pehmeässä suopohjassa taaperrus varmasti olisi vienyt liiemmät työhalut. Vaikka hiukan jouduin sitäkin tekemään ennen tien valmistumista. Ennakkoraivausta hiukan oli pakko tehdä jo silloin.

    Visakallo Visakallo

    Kesähakkuut tulevat lisääntymään, ollaan niitä täällä mitä mieltä hyvänsä. Tästäkin talvesta näyttäisi tulevan hyvin lyhyt, joten kesäajan kuivat kelit on aivan järkevää hyödyntää. Itse olen tehnyt niin jo 70-luvulta lähtien. Tiet on luonnollisesti oltava kesäajokelpoiset, ja metsämaiden ojitukset kunnossa.

    Ilmatieteen laitoksen sekä Forecan mukaan alkavan vuosikymmenen alun sää on hyvin lauha. Etelä-Suomessa voidaan kokea lähes kymmenen asteen lämpöjä. Vähäisetkin lumet katoavat.
    Pidemmät ennusteet näyttävät, että lauha sää jatkuisi mahdollisesti tammikuun loppuun asti.

    avebella

    Kuinkahan tollanen juttu kun perikunnan maalla on kilometrin metsäutotie rakennettu 90 luvun alku puolella kokonaan omille maille, nyt siitä naapuri tila myytiin ja olen odottanut maamittarilta postia tie käynnistä. Meidän tielle matkaa 200m, metsien kautta 800m pikitien varteen.  Kysymys kuuluu tuleeko uusi metsänomistaja tiekokoukseen takki auki ja toteaa että mulle heti tuohon kulkuoikeus ilman suurempia velvotteita. Oli aika ponnistus taloudellisesti rakentaa kyseinen 1km tie vaikka kemerat tulikin?  Oma ajatukseni olisi että maksaa osan tien rakennus kustannuksista kemeran jälkeen ja tietysti ottaa osaa ylläpitoon.

    Miikkam

    Eikö tie asioista ja kulkuoikeudesta ole sovittu kaupan yhteydessä? Niin ainakin meillä päin.

    avebella

    Edellisellä omistajalla ei ollut kulkuoikeutta kyseiseen tiehen, ajatus on että jos uusi omistaja hakee oikeutta kun katselee karttoja ja toteaa että palstalta lyhyempi matka metsätielle.

    Miikkam

    Piti lukea ihan toiseen kertaan ajatuksen kanssa. Oletin aluksi, että tie menee myydyn tilan halki. Jos ei kulkuoikeutta ole niin ei kai sitä voi noin vaan vaatia? Ei ole itsellä kokemusta tiettömästä palstasta, mutta tuntuisi järkevimmältä sopia korvaus aina tilanteen mukaan kun naapuri puukauppaa tekee. Joko ostaja tai mo huolehtisi asiallisen korvauksen. Hiluxilla ajelulle suullinen lupa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Periaatteessa kai vanhasta tiestä ei voi vaatia uudelta osakkaalta rakennuskustannuksia. Jos tiellä ei ole tiekuntaa, asiat pitää vaan sopia kuten Miikkam ehdotti edellä. Kunnossapitoon osallistuminen ja puun kuljetuksesta korvaus kuulostaa kohtuulliselta. Ainut ongelma että miten määritellään sopiva korvauksen määrä. Kunnossapidon kulut voisivat jakautua metsäpinta-alojen suhteessa ja apuna voi käyttää tieyksiköintiohjeita.

    Menninkäinen

    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180560#Pidp447219680

    ”40 §
    Korvaus aikaisemmin rakennetusta tiestä
    Jos tieosakkaan tai sen, jolla on 32 §:n mukainen väliaikainen kulkuoikeus tai 28 §:n mukainen lupa käyttää tietä käyttömaksua vastaan, katsotaan hyötyvän huomattavasti tien rakentamisesta, joka on tapahtunut viidentoista viimeksi kuluneen vuoden aikana ennen kuin tieoikeus perustettiin tai tieosakkaan tienkäyttö huomattavasti lisääntyi tai käyttömaksut määrättiin, voidaan hänet velvoittaa maksamaan kohtuullinen korvaus tien rakentamisen kustannuksista. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon tien rakentamisesta kulunut aika ja tiestä saatava hyöty. Korvausta koskeva asia ratkaistaan, kun tieoikeus perustetaan tai kun tieoikeuden haltijan tienkäyttö lisääntyy tai kun käyttömaksu määrätään.”

    Ei noin vanhasta tiestä rakentamisesta korvauksia saa mutta käytöstä ja/tai kunnossa pidosta voi vaatia korvauksia. Se on sitten vaan sopimusasia miten sen hoitaa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Tien teosta kun on kulunut yli 15 vuotta,silloin ei uuden osakkaan tarvitse osallistua perustamiskuluihin.Osuus pienenee vuosittain ,joten 15 vuodessa nollille.Avebellan tapauksessa on tieoikeuden kannalta naapuritilan osalta todennäköisesti huoli aiheeton.Olen ollut vastaavissa toimituksissa,joissa ratkaisevaa on,onko tilalle jostain tieoikeus ja jos on,niin onko se kulkukelpoinen paikka maastollisesti.Tässä tapauksessa en usko,että 600 metrin kulkumatkan lyheneminen oikeuttaisi uuden tieoikeuden rasitteeseen.Ymmärtääkseni naapuritila rajautuu yleiseen tiehen,jonne on tai on mahdollista tieyhteys rakentaa.Jos matka lyhenisi kilometritolkulla,tälläin todennäköisesti toimitusinsinööri katsoisi tieoikeuden rasitteen naapuritilalle tarpeeliseksi perikunnan maan kautta.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 87)